Miten kannustan muistisairasta läheistäni liikkumaan

Arkiaktiivisuus ja säännöllinen liikkuminen on yksi tärkeimmistä tavoista vahvistaa läheisesi hyvinvointia kaikissa muistisairauden vaiheissa. Samalla myös oma arkesi voi tuntua kevyemmäl. Jos sairastuneen on vaikea lähteä liikkeelle, läheisen tuki ja kannustus innostavat. 

Miksi läheinen ei aina halua liikkua?

Muistisairauteen liittyvät aloitekyvyn haasteet tai häpeän tunne voivat vähentää muistisairaan henkilön liikkumista tai halua jatkaa tutussa harrastusryhmässä. Haluttomuus ei kuitenkaan aina tarkoita, etteikö liikkuminen olisi henkilölle edelleen mieluisaa tai tärkeää.

Liikkumisesta kieltäytyminen voi turhauttaa. Usein sen taustalla on kuitenkin jokin syy. Kyse voi olla esimerkiksi kivusta tai väsymyksestä, jota muistisairaan voi olla vaikea sanoittaa. Myös eksymisen ja epäonnistumisen pelko, turvattomuuden tunne tai nälkä ja jano voivat estää liikkeelle lähtemistä.

Muistisairas henkilö tarvitsee läheisiltään tukea ja rohkaisua liikkumiseensa. Tuki ei kuitenkaan tarkoita pelkkiä ohjeita tai kehotuksia. Tärkeää on kuulla ja kunnioittaa muistisairaan omia toiveita ja tarpeita. Liikkuminen on parhaimmillaan yhdessä suunniteltua ja yhdessä koettua.

Kaksi naista ulkoilee talvisessa maisemassa. Naiset katsovat hymyillen toisiaan.

Vinkkejä liikkumisesta keskustelun tueksi

Aloittakaa pienestä, sillä kaikki liike on arvokasta, ja askelten tai liikkumiskertojen määrää voi lisätä vähitellen. Kysy läheiseltäsi:

  • Mitä hänelle kuuluu juuri nyt?
  • Mitä tai millaista liikettä hänen kehonsa kaipaa?
  • Missä hän kokee olevansa hyvä?

Miten voit kannustaa läheistäsi liikkumaan?

Muistisairaan henkilön on tärkeä saada itse valita hänelle mieluinen liikkumisen muoto. Mieluisia lajeja löytää usein esimerkiksi yhteisestä elämänhistoriasta. Voitte myös pohtia mitä tärkeää liikkuminen tarjoaa läheisellesi (esimerkkejä Miten liikun -sivulla).

Sopivan haastava, mutta turvallinen tekeminen tuo onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa uskoa omiin kykyihin. Yhdessä nämä lisäävät motivaatiota jatkaa.

Huomioi myös omat voimavarasi. Rauhallinen kannustus ja tutut rutiinit toimivat paremmin kuin painostaminen. Löydät lisää vinkkejä kannustamiseen Aktiivinen arki tuo voimaa ja virkeyttä -materiaalista.

Jos läheiselläsi on puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeuksia, voit käyttää liikkumisesta keskustelun apuna kuvia. Kosketuksella ohjaamista voit käyttää apuna omatoimisuuden tukemisessa. Katso aiheisiin liittyvät videot kommunikaation tukemiseen:

Vinkkejä arkeen

  • Anna selkeät ja konkreettiset ohjeet. Sano esimerkiksi: “Laitetaan kengät jalkaan ja mennään torille. Valitse läheisellesi merkityksellinen paikka tai tekeminen, kuten kirjasto, kahvila tai kukkien kastelu.
  • Osoita kiinnostusta läheisesi tekemisiin ja ehdota mukaan lähtemistä: “Kokeillaan sinulle mieluista tekemistä yhdessä?”
  • Sido liikkuminen arjen rutiineihin, kuten aamukahvin tai ruokailun yhteyteen.
  • Huolehdi, että kengät ja muut varusteet ovat sopivat ja turvalliset.
  • Ota mukaan pienet eväät, sillä ne voivat innostaa lähtemään esimerkiksi lähipuistoon.
  • Hyödynnä musiikkia, hyräilyä tai laulua liikkeelle lähtemisen tukena.
  • Anna myönteistä palautetta ja kiitä yhteisestä hetkestä, esimerkiksi: “Oli mukavaa kävellä kanssasi.”
  • Tue ryhmätoimintaan osallistumista tarjoamalla konkreettista seuraa: “Lähden mukaan ja odotan sinua liikuntatilan ulkopuolella.”
Liikkuminen kannattaa sitoa osaksi arjen rutiineja ja ajoittaa päivän virkeimpiin hetkiin.

Liikkumisen monet mahdollisuudet

Muistisairaan henkilön liikkuminen voi olla monenlaista hänelle itselleen mieluisaa tekemistä. Toimintakykyä tukee kokonaisuus, jossa yleiskuntoa parantava liikkuminen yhdistyy lihasvoima- ja tasapainoharjoitteluun. Usein jo lyhyt kävely, venyttely tai pieni tanssihetki voivat kohentaa mielialaa, selkiyttää ajatuksia ja lievittää stressiä.

Liikkua voi yksin tai yhdessä muiden kanssa. Seura lisää usein motivaatiota ja tekee liikkumisesta mielekkäämpää. Yhdessä voitte kokeilla esimerkiksi kävelyä, tuolijumppaa, uintia, tanssia tai ohjattuja liikuntaryhmiä. Yhteisen harjoittelun tukena voit hyödyntää valmiita turvallisia ja maksuttomia harjoitusohjelmia.

Sairauden edetessä arkinen liike kotona ja lähiympäristössä korostuu. Pyykin ripustaminen, pöytien pyyhkiminen, haravointi tai porraskävely ovat hyvää arkiaktiivisuutta ja tukevat toimintakykyä. Mitä heikompi liikkumis- ja toimintakyky läheisellesi on, sitä tärkeämpiä ovat pienetkin arjen liikkumishetket sekä tauot istumisessa tai makaamisessa.

Luonto tarjoaa mahdollisuuden liikkua omaan tahtiin, rauhoittua ja virkistää aivoja.
Kaksi naista sauvakävelee talvisessa maisemassa.

Turvallinen arki ilman kaatumisia

Jos läheisesi kaatuu, hänellä on liikkumisvaikeuksia tai kaatumiset huolestuttavat, ota yhteyttä esimerkiksi fysioterapeuttiin. Ammattilainen arvioi kaatumisriskiä ja auttaa löytämään juuri teille sopivat keinot kaatumisten vähentämiseksi.

Keskeisin kaatumisten ehkäisykeino on säännöllinen liikkuminen. Liikkumisen rajoittamisen sijaan turvallisuutta tuovat myös esimerkiksi oikeat apuvälineet, turvallinen kotiympäristö ja yksilöllinen kuntoutus.

Sinua saattaisi kiinnostaa

Liikuntasali, jossa on jumppamattoja ja jumppaajia. Etualalla sinpaitainen mies hymyilee ja katsoo kameraan, käsivarret nostettuina sivulle. Taustalla näkyy muita jumppaajia. Lattialla on jumppamattoja.

Miten liikun – muistisairaalle

Sivulle on koottu vinkkejä arjessa liikkumiseen ja muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämiseen.

Tutustu teemaan
Ohjaaja ohjaa muistisairautta sairastavaa ryhmäliikuntatunnilla.

Miten ohjaan – liikunta-alan toimijalle

Sivulle on koottu tietoa ja työkaluja muistiystävälliseen liikunnanohjaukseen.

Tutustu teemaan
Muistiystävällinen liikuntapaikka: välinehuone, jossa välineet ovat omilla paikoillaan ja ovissa ja seinissä on opasteita.

Muistiystävällinen liikuntapaikka

Löydät keinoja muistiystävällisen ja saavutettavan liikuntaympäristön rakentamiseen.

Tutustu teemaan