Miten kannustan muistisairasta läheistäni liikkumaan
Arkiaktiivisuus ja säännöllinen liikkuminen on yksi tärkeimmistä tavoista vahvistaa läheisesi hyvinvointia kaikissa muistisairauden vaiheissa. Samalla myös oma arkesi voi tuntua kevyemmältä. Jos sairastuneen on vaikea lähteä liikkeelle, läheisen tuki ja kannustus innostavat.
Miksi liikkuminen on tärkeää?
Arkiaktiivisuus ja liikkuminen ovat keskeisiä lääkkeettömiä keinoja tukea muistisairaan henkilön toimintakykyä ja hyvinvointia. Liikkumisella on useita myönteisiä vaikutuksia arkeen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin:
- Aktiivinen arki ja säännöllinen liikuntaharjoittelu voivat lievittää muistisairauden oireita sekä auttaa ylläpitämään liikkumiskykyä ja omatoimisuutta.
- Hyvä tasapaino ja jalkojen lihasvoima helpottavat sängystä ja tuolista nousemista, liikkeelle lähtöä ja pystyssä pysymistä. Kun liikkuminen tuntuu varmemmalta, arki sujuu itsenäisemmin.
- Liikkuminen voi parantaa unta ja vireystilaa. Se voi myös lievittää stressiä, ahdistusta ja kipua sekä vähentää käytösoireita. Kun arki sujuu omatoimisemmin myös läheisen kokema kuormitus voi keventyä.
- Liikkuessa ja harrastuksissa tapaa muita ihmisiä. Toisten ihmisten seura kohottaa mielialaa ja vahvistaa osallisuuden sekä merkityksellisyyden kokemuksia. Yhdessä nämä parantavat elämänlaatua.
- Parhaimmillaan liikkuminen virkistää myös muistia, ehkäisee ja hoitaa muita sairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta sekä sydän- ja verisuonisairauksia ja tukee luuston terveyttä.
Miten voit tukea läheistäsi liikkumaan?
Muistisairauteen liittyvät aloitekyvyn haasteet tai häpeän tunne voivat vähentää halua liikkua tai jatkaa tutussa harrastusryhmässä. Kun liikkuminen vähenee, kävely- ja toimintakyky voivat heikentyä ja kaatumisriski kasvaa.
Muistisairas henkilö tarvitsee läheisten ja ammattilaisten tukea ja rohkaisua liikkumiseensa. Tuki ei kuitenkaan tarkoita pelkkiä ohjeita tai kehotuksia. Tärkeää on kuulla ja kunnioittaa muistisairaan omia toiveita ja tarpeita. Liikkuminen on parhaimmillaan yhdessä suunniteltua ja yhdessä koettua.
Vinkkejä liikkumisesta keskustelun tueksi
Aloittakaa pienestä, sillä kaikki liike on arvokasta. Kysy läheiseltäsi:
- Mitä hänelle kuuluu juuri nyt?
- Mitä tai millaista liikettä hänen kehonsa kaipaa?
- Mitä hän voisi kokeilla jo tänään
Voitte myös keskustella esimerkiksi seuraavista asioista:
- Mitä hänelle tärkeää liikkuminen voisi tarjota? (Katso esimerkkejä muistisairaan omalta sivulta)
- Millaisesta liikkumisesta hän pitää tai on pitänyt aiemmin?
- Missä hän kokee olevansa hyvä?
Sopivan haastava, mutta turvallinen tekeminen tuo onnistumisen kokemuksia ja vahvistaa uskoa omiin kykyihin. Yhdessä nämä lisäävät motivaatiota jatkaa.
Muistisairaalle sopivia liikuntalajeja
Jo lyhyet liikkumishetket vaikuttavat myönteisesti kehoon ja mieleen. Liikkumisen tulisi olla mielekästä, turvallista ja sopivasti kuormittavaa. Yleiskuntoa parantava liikkuminen yhdessä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelun kanssa muodostaa hyvän kokonaisuuden.
Liikkuminen voi olla mitä tahansa mieluisaa tekemistä. Tärkeintä on säännöllisyys. Mieluisia tapoja löytyy usein henkilön aiemmista kiinnostuksen kohteista. Myös toisten ihmisten seura ja yhdessä liikkuminen lisää motivaatiota.
Yhteiset liikuntahetket tukevat hyvinvointia ja vahvistavat vuorovaikutusta. Kokeilkaa esimerkiksi seuraavia lajeja
- kävely ja sauvakävely
- tuolijumppa ja kuntosali
- uinti ja vesijumppa
- tanssi ja erilaiset ohjatut ryhmät.
Luonnossa liikkuminen on monelle mieluisaa ja rauhoittavaa. Metsäpolut, puistot ja lähiympäristö tarjoavat mahdollisuuksia liikkua omassa tahdissa. Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat myös hyvää aivojumppaa.
Sairauden edetessä kotona ja lähiympäristössä tehtävät arkiset puuhat korostuvat. Pyykin ripustaminen, pöytien pyyhkiminen, haravointi tai porraskävely ovat hyvää arkiaktiivisuutta.
Entä, jos muistisairas läheisesi ei halua liikkua?
Liikkumisesta kieltäytyminen voi turhauttaa. Usein sen taustalla on kuitenkin jokin syy. Kyse voi olla kivusta, väsymyksestä, nälästä tai janosta. Myös eksymisen pelko, turvattomuuden tunne tai epäonnistumisen pelko voivat estää liikkeelle lähtemistä.
Liikkuminen kannattaa sovittaa päivän virkeimpiin hetkiin. Aloitekyvyn heikkeneminen voi vaikeuttaa liikkeelle lähtemistä, vaikka henkilö muuten pitäisi liikkumisesta. Haluttomuus ei siis aina tarkoita, ettei liikkuminen olisi mieluisaa tai tärkeää.
Liikkumista tukevat riittävä lepo, säännöllinen syöminen ja juominen sekä kivun hyvä hoito. Huomioi myös omat voimavarasi. Rauhallinen kannustus ja tutut rutiinit tukevat paremmin kuin painostaminen.
Käytännön keinoja liikkumisen tukemiseen
- Tehkää yhdessä ja anna konkreettisia ohjeita.
- Sen sijaan, että kysyt “Lähdetäänkö kävelylle?”, voit sanoa: “Laitetaan kengät jalkaan ja mennään kastelemaan kukkia.” Valitse jokin läheisellesi mielekäs tekeminen tai paikka, kuten kirjasto, tori, kahvila, pihatyöt, puisto.
- Miettikää yhdessä, mitkä asiat ovat läheisellesi tärkeitä.
- Keskustelkaa hänen harrastuksistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Voit myös kysyä: ”Kokeillaanko sinulle mieluista tekemistä yhdessä?”
- Lähtekää liikkeelle pienin askelin.
- Jo liikkeelle lähtö on saavutus. Pienikin tavoite on tärkeä, ja askelten tai liikkumiskertojen määrää voi lisätä vähitellen.
- Yhdistä liikkuminen arjen mielekkäisiin asioihin ja tuttuihin ajankohtiin.
- Yhdistäkää keittiön siivous tai lyhyt kävely aamukahvin tai lounaan yhteyteen. Musiikki, hyräily tai laulaminen voi helpottaa tuolista tai sängystä liikkeelle lähtöä.
- Anna myönteistä palautetta ja keskity onnistumisiin.
- Kiitä esimerkiksi yhteisestä kävelylenkistä: “Oli mukavaa kävellä kanssasi.” Painostaminen tai liikkumisen hyötyjen korostaminen eivät useinkaan auta.
- Yhteinen liikuntahetki tukee myös omaa terveyttäsi ja toimintakykyäsi.
- Lyhyt kävely, venyttely tai pieni tanssihetki voivat kohentaa mielialaa, selkiyttää ajatuksia ja helpottaa stressiä.
- Madalla osallistumisen kynnystä ryhmätoimintaan
- Voit ehdottaa yhteistä lähtöä ryhmäliikuntatoimintaan ja sanoa esimerkiksi: “Lähdetään yhdessä, minä tulen mukaan ja voin odottaa sinua ryhmän ajan.” Läheisen tuki ja seura voivat helpottaa epävarmuutta ja rohkaista osallistumaan.
Muistiliitto on tuottanut videoita kommunikaation tukemiseen. Löydät videoilta vinkkejä siitä,
Turvallinen arki ilman kaatumisia
Tasapainon heikkeneminen, lihasvoimien väheneminen ja esimerkiksi hätäily tai omien kykyjen yli- tai aliarviointi voivat lisätä kaatumis- ja tapaturmariskiä. Kun liikkumisvarmuus vähenee, myös kaatumisen pelko voi kasvaa ja vähentää liikkumista entisestään. Kaatumiset huolestuttavat usein läheisiä.
Säännöllinen lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu on yksi tärkeimmistä kaatumisten ehkäisykeinoista. Hyvä lihasvoima ja tasapaino vähentävät kaatumisvaaran lisäksi myös kaatumispelkoa.
Mitä heikompi liikkumis- ja toimintakyky henkilöllä on, sitä tärkeämpiä ovat pienetkin arjen liikkumishetket sekä tauot istumisessa tai makaamisessa.
Liikkumisen rajoittamisen sijasta turvallisuutta tuovat
Miten ehkäistä muistisairaan läheisen kaatumisia?
Jos läheisesi kaatuu, hänellä on liikkumis- ja tasapainovaikeuksia tai kaatumiset huolestuttavat, ota yhteyttä esimerkiksi fysioterapeuttiin.
Ammattilainen arvioi läheisesi kaatumisvaaraa ja selvittää, mitkä tekijät lisäävät juuri sinun läheisesi kaatumisriskiä.
Arvioinnin jälkeen, löydätte yhdessä ammattilaisen ja läheisesi kanssa juuri omalle läheisellesi parhaiten sopivat kaatumisia ehkäisevät keinot.
Käytännönläheisiä vinkkejä kaatumisten ehkäisyyn löydät myös UKK-instituutin verkkosivuilta.
Sinua saattaisi kiinnostaa
Miten liikun – muistisairaalle
Sivulle on koottu vinkkejä arjessa liikkumiseen ja muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitämiseen.
Miten liikun – muistisairaalle
Miten ohjaan – liikunta-alan toimijalle
Sivulle on koottu tietoa ja työkaluja muistiystävälliseen liikunnanohjaukseen.
Miten ohjaan – liikunta-alan toimijalle
Muistiystävällinen liikuntapaikka
Löydät keinoja muistiystävällisen ja saavutettavan liikuntaympäristön rakentamiseen.
Muistiystävällinen liikuntapaikka