Muistiliiton liittovaltuusto on syvästi huolissaan suunnitelluista lisäleikkauksista sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Toteutuessaan leikkaukset kohdistuvat suoraan muistisairaisiin ihmisiin ja heidän läheisiinsä – ryhmään, jonka tuen tarve kasvaa parhaillaan nopeasti.
50 miljoonan lisäleikkaus yhdessä aiemmin päätetyn 140 miljoonan euron leikkausten kanssa nostaa leikkaukset yhteensä 190 miljoonaan euroon ja pudottaa avustukset puoleen vain muutamassa vuodessa. Kun taustalla on viime vuosien nopea kustannusten nousu, järjestöjen kuten Muistiliiton ja sen jäsenyhdistysten työ vaarantuu vakavasti. Leikkausten vaikutukset voivat olla peruuttamattomia. Monessa järjestössä toimintaa on jo sopeutettu ja kuluja karsittu, seuraavaksi kyse voi olla toiminnan lopettamisesta kokonaan.
Järjestöt tarjoavat muistisairaille ja heidän läheisilleen ajantasaista tietoa, matalan kynnyksen neuvontaa, vertaistukea, kuntouttavaa toimintaa ja arjessa selviytymistä vahvistavaa tukea. Monille nämä ovat ainoita helposti saavutettavia tukimuotoja muistisairausdiagnoosin saamisen jälkeen. Tuki on tiedon löytämistä Muistiliiton verkkosivuilta, soitto tukipuhelimeen, yhteydenotto paikalliseen muistiyhdistykseen tai osallistuminen muistisairautta tai aivoterveyttä koskevalle asiantuntijaluennolle omalla paikkakunnalla tai verkossa. Se on myös ohjausta ja neuvontaa diagnoosin saamisen jälkeen, läheisen kuuntelemista haastavissa tilanteissa ja muistisairauden mukanaan tuomien vaikeiden tunteiden kanssa.
Toiminta vahvistaa sairastuneiden ja läheisten elämänlaatua ja osallisuutta, lieventää yksinäisyyttä ja tukee kotona selviytymistä. Valtakunnallisesti toteutettu kehittäminen, viestintä ja arviointitiedon kokoaminen puolestaan vahvistavat ohjauksen ja neuvonnan laatua ja kustannustehokkuutta.
Avustusleikkaukset uhkaavat heikentää kaikkea tätä juuri nyt, kun muistisairaiden ihmisten määrä lisääntyy nopeasti. Vuonna 2040 Suomessa arvioidaan olevan jo noin neljännesmiljoona ihmistä, joilla on muistisairausdiagnoosi. Jos toimintaa nyt joudutaan ajamaan alas, sitä on mahdotonta palauttaa ennalleen sitten, kun tarve on vielä nykyistäkin suurempi.
Muistiliiton liittovaltuusto korostaa, että järjestöjen toiminta on olennainen osa muistisairautta sairastavan toimivaa palvelupolkua. Kuten hyvinvointialueiden johto on todennut, hyvinvointialueilla ei ole järjestöille toiminnallista korvaajaa. Leikkaukset ovat lyhytnäköisiä: ne lisäävät julkisen sektorin kustannuksia pitkällä aikavälillä, kun ennaltaehkäisevä ja arkea tukeva toiminta heikkenee.
Muistiliitto vetoaa päättäjiin, että sosiaali- ja terveysalan järjestöille esitetyt lisäleikkaukset perutaan syksyn budjettiriihessä. Leikkausten kohtuullistaminen on perusteltua, koska järjestöt ovat kantaneet osuutensa valtiontalouden tasapainottamistoimista. On välttämätöntä, että järjestöjen työtä voidaan kehittää ennakoiden ja tilanne vakautetaan.
Helsingissä 23.5.2026
liittovaltuuston puheenjohtaja, professori Jenni Kulmala
Lisätietoja
toiminnanjohtaja Katariina Suomu
050 5676 445, katariina.suomu@muistiliitto.fi
