Usein kysyttyjä kysymyksiä muistisairauksista

Tutkimuksiin hakeutuminen voi tuntua pelottavalta. Toisinaan ihminen ei itse huomaa − tai uskalla myöntää muistinsa oireilevan.

Seuraavat perusteet voivat vahvistaa läheistäsi tutkimuksiin hakeutumisen merkityksestä.

• Mitä varhaisemmassa vaiheessa mahdollinen muistisairaus havaitaan, sitä parempia ovat hoitotulokset ja kuntoutuksen mahdollisuudet. Muistisairautta ei vielä voida parantaa tai pysäyttää, mutta toimintakykyä ja elämänlaatua voi ylläpitää. Toimintakyky usein koheneekin lääkityksen aloittamisen jälkeen. Kun sairaus havaitaan ajoissa, voi elämäänsä myös järjestellä eteenpäin, esimerkiksi hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus varmistavat, että loppuelämän valinnat ovat omannäköisiä.
• Kun tiedetään mistä on kyse, voidaan järjestää oikeat tuet ja palvelut. Näin sairastunut voi asua kotona mahdollisimman pitkään ja elää mahdollisimman omannäköistä ja täysipainoista elämää.
• Muistioireissa ei kuitenkaan aina ole kyse etenevästä muistisairaudesta. Niiden taustalla voi olla myös hoidettavia tai ohimeneviä syitä, joihin tarttuessa muistihäiriöt helpottuvat.
• Entä jos mentäisiin oikein porukalla? Matalan kynnyksen Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskuksissa voidaan keskustella samalla esimerkiksi molempien puolisojen muistista. Yhdessä tilanne ei ehkä ole niin jännittävä. Yhteinen keskustelu ammattilaisen kanssa voi vahvistaa ja vakuuttaa tutkimuksiin hakeutumista.
• Myös puhelinkeskustelu muistialan ammattilaisen kanssa voi rohkaista tutkimuksiin. Muistineuvo-tukipuhelin tarjoaa tietoa, neuvontaa ja ohjausta.
• Syyllistäminen tai pelottelu harvoin auttaa, sillä muistin heikkeneminen on jo itsessään pelottavaa. Ja jos ei tänään onnistu, kokeillaan ensi viikolla uudelleen.
• Terveydestä huolehtimisesta voi tehdä myös lahjan! Syntymäpäivälahjaksi voi antaa lahjakortin muodossa ajan huolelliseen ja yksilölliseen terveystarkastukseen, johon kuuluu myös muistin huomioiminen. Keskusteltuanne ensin asiasta, aika voidaan varata yhdessä. Huomioithan, että asioidaksesi toisen puolesta, vaaditaan joko annettu valtuutus: Suomi.fi / edunvalvontavaltuutus tai edunvalvonta.

Apua ja tukea tilanteeseen

• Etsi lähin Muistiluotsi
• Muistineuvo-tukipuhelin

Tutkimuksiin hakeutumisen peruslähtökohtana voi pitää sitä, jos havaitsee selkeän muutoksen päivittäisessä toimintakyvyssä tai arjessa selviytymisessä suhteessa aiempaan verrattuna.

Huoli voi liittyä

• oppimiseen
• muistamiseen
• aloitekyvyn heikkenemiseen
• hahmottamiseen tai
• toistuviin eksymisiin tutulla reitillä.

Tutkimuksiin kannattaa hakeutua ns. matalalla kynnyksellä, koska taustalta voi löytyä muukin muistihäiriöitä selittävä, hoidettavissa oleva syy.

On hyvä muistaa, että ensimmäiset oireet saattavat olla epämääräisiäkin eivätkä aina suoranaisesti liity muistin toimintaan. Oleellista on myös miettiä, millaisella aikavälillä muutokset ovat tulleet eli onko kyse viikoista, kuukausista vai vuosista.

Muistihäiriöiden selvittely aloitetaan hakeutumalla terveysasemalle lääkärin tai muistihoitajan vastaanotolle tai hyvinvointialueen asiakas- tai palveluohjaukseen.

Lue lisää

• Muistihäiriöiden tunnistaminen
• Muistitutkimukset

Millaista muistisairaan muuttunut käytös voi olla?

Muistisairauteen liittyy muistamisen ohella tiedonkäsittelyn haasteita sekä käyttäytymiseen liittyviä oireita, jotka voivat ilmetä aivoperäisinä hahmottamishäiriöinä. Vaikka näössä ei olisi vikaa, aivot eivät pysty ymmärtämään nähtyä.

Käyttäytyminen ja persoonallisuus voivat muuttua, ja voi ilmetä psykiatrisiakin oireita. Ihminen voi ärtyä aikaisempaa herkemmin, eikä hän välttämättä aina kykene säätelemään omaa käyttäytymistään.

Muuttuneen käytöksen taustoja muistisairaan ihmisen näkökulmasta ei aina ole helppoa ymmärtää. Muistisairaan reaktioiden taustalla on oma persoona, elämän tapahtumat, sairauden tuomat aivomuutokset, ympäristö sekä vuorovaikutussuhteet.

Mitä muistisairas voi viestiä muuttuneella käytöksellä?

Lisääntynyt ymmärrys siitä, mitä muistisairas ihminen ehkä käyttäytymisellään viestii ja mitä keinoja voi käyttää, helpottaa usein läheisen jaksamista. Jo ymmärrys siitä, ettei sairastunut tahallaan käyttäydy vaikeasti on usein helpottavaa.

Muistisairas viestii yleensä muuttuneella käytöksellään jotakin. Erityisesti, jos on vaikeuksia sanallisesti ilmaista itseään, pyrkii muistisairas ilmaisemaan itseään muilla keinoin. Tällöin on hyvä pohtia, ilmaiseeko muistisairas esimerkiksi mahdollista kipua, janoa, nälkää, palelua tai kuumuuden tunnetta, hiertääkö jokin vaate tai onko kyse toimettomuudesta ja siitä aiheutuvasta turhautumisesta. Muistisairas voi kokea huonommuuden tunteita, sivuuttamista, epäonnistumista, suuttumusta tai turhautumista. Turhautuminen voi purkautua kiroiluna, töksäytyksinä tai puheena, joka ei sovi sosiaaliseen tilanteeseen.

Mikäli henkilö muuttuu äkillisesti sekavaksi, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Joskus oireilun taustalta voi paljastua hoitoa vaativa muu sairaus tai infektio.

Miten suhtautua muuttuneeseen käytökseen?

Muistisairaan läheisenä saattaa miettiä, miten suhtautua muistisairaan harhoihin tai siihen, että hän elää menneessä ajassa, joka saattaa ilmetä pakonomaisena tarpeena päästä kotiin, vaikka olisikin kotona. Todentuntuinen ajatus siitä, että lapset ovat yksin kotona tai oma äiti odottaa lapsuuskodissa. Tällaiset tilanteet voivat hämmentää ja pelottaakin, kohdatessaan läheisenä niitä ensimmäistä kertaa.

Hyvänä ohjenuorana voi pitää sitä, että muistisairaan voi juuri sillä hetkellä olla mahdotonta siirtyä reaaliaikaan. Hetken kuluttua tilanne voi olla ohi ja hän ehkä pystyy taas orientoitumaan tähän hetkeen, riippuen muistisairauden vaikeusasteesta.

Muistisairaan eläminen menneissä tapahtumissa ja vuosissa voi kuitenkin tarjota mielenkiintoisen ja mieleenpainuvan hetken niin läheiselle, kuin muistisairaalle itselle, jossa hänen on mahdollisuus muistella ja kertoa asioita vaikkapa lapsuuskodistaan tai ensimmäisestä työpaikastaan kiinnostuneelle kuuntelijalle, joka tarjoilee osuvia ja helposti vastattavia kysymyksiä.

Mitkä voisivat olla ennaltaehkäiseviäkin apukeinoja muistisairaan kuormittavaksi koettuun muuttuneeseen käytökseen?

Tässä muutamia vinkkejä, joita kannattaa soveltaa sen mukaan, mikä muistisairaalle on ollut tai on mieluista.

• Sopivat aktiviteetit.
• Tuttu, turvallinen ja helposti hahmotettava ympäristö sekä tarvittaessa ympäristöärsykkeiden minimointi.
• Aiemman elämäntavan tai mahdollisen harrastuksen jatkaminen vaikkapa yhdessä vapaaehtoisen muistikaverin kanssa.
• Itsemääräämisen ja valinnanvapauden mahdollistaminen aina kun mahdollista.
• Voimavarojen tukeminen ja säilyneiden kykyjen hyödyntäminen.
• Arvostavat ihmissuhteet.
• Säännöllinen liikunta.
• Riittävä lepo ja uni.
• Hyvä ravitsemustila ja riittävä nesteiden saanti.

Omaishoitajan tai läheisen jaksamisen kannalta on hyvä pitää mielessä vertaistuki, joka mahdollistaa esimerkiksi omaishoitajalle mahdollisuuden keskustella muiden, samassa tilanteessa olevien läheisten kanssa ja mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan, tarjota muille vertaistukea, saada ja jakaa hyviksi koettuja arjen vinkkejä. Vertaistukea tarjoavat muistiyhdistykset, muistiluotsikeskukset sekä maksuton Vertaislinja-tukipuhelin.

Apua ja tukea tilanteeseen

• Muistiyhdistykset 
• Muistiluotsit
• Vertaislinja-tukipuhelin