Ennakkoluulojen vaikutus muistityössä

Amina, 72, epäröi saapua muistitutkimukseen. Häntä jännitti: entä jos hänen puhettaan ei ymmärrettäisi tai hän ei osaisi kuvailla oireitaan? Hän miettii myös, kohdeltaisiinko häntä ennakkoluuloisesti hänen ulkonäkönsä ja kansalaisuutensa takia? Kotimaassa perhe oli aina ollut tukenaan – lääkäriin mentiin vasta äärimmäisessä hädässä. Ajatus muistitestistä tuntui pelottavalta.

 

Miten ammattilaisena voi varmistaa, että Amina kokee olonsa ymmärretyksi ja kohdatuksi yksilöllisesti ilman, että mahdolliset ennakkoluulot vaikuttavat kohtaamiseen? 

On inhimillistä muodostaa ennakkokäsityksiä. Niistä voi kuitenkin tulla ennakkoluuloja, jos lakkaamme näkemästä ihmisen yksilönä ja alamme kohdata hänet vain taustaryhmänsä edustajana. Tärkein on oppia tunnistamaan omat ennakkoluulonsa, sekä olla valmis työstämään ja purkamaan niitä.

Ennakkoluulot ovat tiedostettuja tai tiedostamattomia etukäteen muodostettuja asenteita tai oletuksia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi muistityöhön eri kieli- ja kulttuuritaustaisten henkilöiden kanssa. Ne voivat ilmetä oletuksina yksilön kyvyistä, kommunikaatiotyylistä tai tarpeista.

Tämä voi johtaa esimerkiksi virheellisiin tulkintoihin muistin heikentymisestä tai tarpeiden aliarvioimiseen. Ennakkoluulot voivat perustua stereotypioihin tai vähäisiin aikaisempiin kokemuksiin, mutta ne eivät kuvaa yksilöiden todellisia tarpeita, kykyjä tai persoonallisuutta.

 

Miksi ennakkoluulot ovat erityisen merkityksellisiä muistityössä?

Muistisairaat ja heidän läheiset ovat usein riippuvaisia heille tarjotusta tuesta ja hoidosta. Eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat henkilöt voivat kuitenkin kohdata ylimääräisiä haasteita, kuten:

  • Kommunikaation esteet: Kielimuurit tai kulttuuriset erot voivat johtaa väärinymärryksiin. Esimerkiksi muistisairaan tapa ilmaista itseään voi vaihdella kulttuuritaustan mukaan.
  • Erilaiset odotukset hoidosta: Läheiset voivat nähdä muistisairaan hoidon ja tuen eri tavalla, esimerkiksi painottaen perheen roolia hoidossa tai suhtautua sairauteen eri tavalla.
  • Ennakkoluulojen vaikutus: Oletukset voivat ohjata ammattilaisen toimintaa, jolloin asiakasta ei kohdata yksilönä vaan oletusten kautta.

Tiedostamattomat ennakkoluulot ja niiden vaikutus

Tiedostamattomat ennakkoluulot voivat näkyä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • Asiakkaan käyttäytymistä selitetään stereotyyppisesti kulttuuritaustalla eikä yksilön sairauden oireilla.
  • Oletetaan, että perhe tarjoaa kaiken tarvittavan tuen ilman, että arvioidaan perheen todellisia voimavaroja ja tarpeita.
  • Vältetään vuorovaikutusta, koska pelätään kielimuurin aiheuttamia haasteita.

Ihmisten kohtaamisissa ensivaikutelmalla on tärkeä merkitys ja vaikuttaa suuresti asiakkaan kokemukseen. Oletukset ja ennakkoluulot voivat toimia vuorovaikutuksen esteinä, mikä saattaa johtaa heikompaan laatuun eri kieli- ja kulttuuritaustaisten asiakkaiden kohdalla.

Todellakin tavata ihminen ihmisenä, vielä suuremmalla syyllä ilman ennakkoluuloja.
Ammattilaisen oivallus

Yksilötehtävät

  1. Mieti tilannetta, missä sinulle tulee ulkopuolinen olo tai tunne, ettet kuulu porukkaan. Millaisia tunteita tilanne herättää sinussa?
  2. Pohdi, miten ennakkoluulot voivat vaikuttaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisen muistisairaan tai läheisen palveluihin ja kohtaamiseen.

Ryhmätehtävät

  1. Kuvitelkaa, että kohtaatte eri kieli- ja kulttuuritaustaisen muistisairaan. Mitä oletuksia teette hänestä ensivaikutelman perusteella? Miten ennakkoluulosi vaikuttivat toimintaanne tai asenteisiinne?
  2. Lukekaa seuraavia väittämiä. Oletteko samaa mieltä? Keskustelkaa ryhmässä.
    • Maahanmuuttajaperheissä muistisairauksiin liittyy tabuja ja häpeää.​
    • Muistisairaiden maahanmuuttajien hoito ja tuki jäävät perheen tai yhteisön vastuulle.​
    • Suurin este muistisairaiden maahanmuuttajien hoidossa ja tukemisessa on kielimuuri.​
    • Muistisairailla maahanmuuttajilla ja heidän läheisillään on samanlainen pääsy terveys- ja sosiaalipalveluihin kuin valtaväestöllä.​
    • Maahanmuuttajaperheillä on samanlainen hoivavastuu kuin valtaväestöllä.​
    • Muistisairaiden maahanmuuttajien hoidossa ja tuessa ilmenevät ongelmat johtuvat pelkästään kulttuurieroista.​
    • Muistisairaiden maahanmuuttajien tarpeisiin vastaaminen on terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille monimutkaista.​
    • Muistisairaat maahanmuuttajat ja heidän läheisensä tarvitsevat erilaisen lähestymistavan kuin muut.
    • Muistisairaat maahanmuuttajat ja heidän läheisensä eivät ole avoimia ammattilaisten tarjoamiin terveys- ja sosiaalipalveluihin.​
    • Muistisairaat maahanmuuttajat ja heidän läheisensä odottavat hoidolta ja tuelta erilaisia asioita kuin valtaväestö.

Katso myös

Nainen pitää kädessään puhelinta.

Kulttuurinen herkkyys kohtaamisissa

Tutustu teemaan
Nainen katsoo ikkunasta.

Kulttuuritaustan huomioiminen asiakastyössä

Tutustu teemaan
Mies istuu sohvalla.

Vuorovaikutus eri kielitaustaisen asiakkaan kanssa

Tutustu teemaan

Lisätiedot

Ida Mitchell
Ida Mitchell hankekoordinaattori 044 727 7401 ida.mitchell@muistiliitto.fi

Muistiopas-hanke; eri kieli- ja kulttuuritaustaisten muistisairaiden ja läheisten tukeminen, monikulttuurisen muistityön kehittäminen ja vahvistaminen (suomi, svenska, English)

Sven Claes
Sven Claes asiantuntija 044 731 3176 sven.claes@muistiliitto.fi

Muistiopas-hanke; eri kieli- ja kulttuuritaustaisten muistisairaiden ja läheisten tukeminen, monikulttuurisen muistityön kehittäminen ja vahvistaminen (suomi, svenska, Deutsch, English)