Kommunikoinnin tukeminen

Muistisairauteen sairastuneen kommunikointia voidaan vahvistaa sekä kommunikoinnin yleisellä sopeuttamisella (ks. Muistisairaan henkilön kohtaaminen) että erilaisilla tuen keinoilla. Olemme koonneet tälle sivulle joitakin yksinkertaisia vinkkejä kommunikoinnin tukemiseksi. Kannattaa kokeilla rohkeasti erilaisia tuen keinoja, sillä jokaisen tilanne ja haasteet ovat yksilöllisiä.

Selkokielisyys

Selkokielellä tarkoitetaan yleiskieltä helpompaa kieltä, joka on suunnattu erityisesti ihmisille, jotka kohtaavat haasteita puheen tai tekstin ymmärtämisessä. Selkokielen avulla monimutkaisen kielen aiheuttama stressi lievenee, mikä tekee kommunikaatiosta miellyttävämpää ja helpompaa. Selkeä ja helppo viestintä mahdollistaa osallistumisen esimerkiksi erilaisiin ryhmäkeskusteluihin.

Selkokieli voi myös tukea muistisairauteen sairastuneiden itsenäisyyttä, kun he voivat ymmärtää esimerkiksi tiedotteita tai ohjeita itsenäisesti. Selkokieliset uutiset, kuten Selkosanomat tai Ylen Selkouutiset, helpottavat ajankohtaisten asioiden seuraamista.

Muista ainakin nämä vinkit:

  • Vältä vaikeita sanoja tai termejä.
  • Lyhennä lauseita. Lyhyet ja suoraviivaiset lauseet ovat helpommin ymmärrettäviä kuin pitkät lauseet.
  • Kerro yksi asia tai esitä yksi kysymys yhdessä puheenvuorossa.
  • Älä korosta muistamattomuutta.
  • Ole rauhallinen ja kärsivällinen. Muistisairaan henkilön kommunikaatio voi viedä tavanomaista enemmän aikaa.

Teksti puheen tukena

Puheen ymmärtämistä voi helpottaa se, että keskustelukumppani kirjoittaa puhuessaan ydinsanat tai tärkeimmät asiat ylös. Kirjoittaminen tukee muistia ja asioiden mieleen palauttamista. Samalla se selkeyttää puhetta ja hidastaa sitä hieman.

Sanoja tai lyhyitä lauseita voidaan koota myös pieneen kansioon tai vihkoon. Sairastunut voi näyttää kansiosta sanoja, jotka hänen on muutoin vaikea ilmaista, tai käyttää materiaalia itsenäisesti muistin tukena. Vaihtoehtoisesti keskustelukumppani voi hyödyntää kansiota puheensa rinnalla kysyessään asioita muistisairaalta henkilöltä. Kansio kannattaa koota henkilökohtaisesti siten, että se sisältää juuri kyseiselle henkilölle tärkeitä sanoja, nimiä ja paikkoja. Papunetin sivuilta saa tilattua valmiiksi kootun Viesti-sanakansion, mutta voit tehdä kansion myös itse oman makusi mukaiseen pohjaan. Jo pienikin sanalista voi olla avuksi.

Kuvat helpottavat muistisairaan kommunikaatiota

Kuvia kannattaa kokeilla muistisairaan kommunikoinnin tukena etenkin siinä vaiheessa, kun puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä alkaa olla haasteita. Kuvien avulla voit kysyä sairastuneen mielipidettä arjen asioista: siitä, mitä hän haluaisi tehdä, syödä tai katsoa, tai mihin asioihin hän kaipaisi tukea. Yksinkertaisimmillaan riittää, että tarjoat esimerkiksi kolmea vaihtoehtoa kuvien avulla, ja sairastunut voi valita näistä mieluisimman. Papunetin kuvatyökalu on hyödyllinen apu kommunikointikuvien kokoamiseen. Voit kuitenkin hyödyntää myös lehdestä leikattuja tai itse piirrettyjä kuvia. Tärkeintä ei ole kuvien tyyli, vaan muistisairauteen sairastuneen mielipiteen ilmaisemisen ja osallisuuden mahdollistaminen.

Kuvat toimivat puheen rinnalla samalla tapaa kuin kirjoitetut sanat. Voit tukea puhettasi valmiiden kuvien avulla tai piirtää kuvallisia ohjeita puhuessasi.

Lisäksi kuvat voivat olla hyödyksi toiminnanohjauksen tukena: esimerkiksi puhelimen käyttämisen, pyykinpesun tai kahvinkeiton tueksi on mahdollista koota kuvallisia ohjeita. Näiden avulla muistisairaan henkilön omatoimisuus voi säilyä pidempään.

Tietoista läsnäoloa ja kosketusta osaksi muistisairaan arkea

Sanaton viestintä – katsekontakti, ilmeet, eleet ja kosketus – on tärkeä osa kaikkea inhimillistä vuorovaikutusta. Muistisairauden edetessä sen merkitys kasvaa entisestään. Kommunikaatio sujuu helpommin, kun puheen rinnalle tuodaan selkeä katsekontakti ja tilanteeseen rauhoittuminen. Voit hyödyntää huomion kohdentamisessa lisäksi kosketusta, esimerkiksi olkapäälle (“tulin tähän”).

Huomioivan yhdessäolon malli on hyvä esimerkki siitä, miten muistisairauteen sairastuneen kommunikaatiota voidaan tukea ilman sanojakin. Varaa säännöllisesti lyhyt hetki, jolloin uppoudutte yhdessäoloon ilman muita tavoitteita. Keskity näissä hetkissä siihen, että huomiosi on yksinomaan muistisairaassa henkilössä. Hyödynnä hänen mielenkiinnon kohteitaan ja kommunikointitapojaan: jos henkilö vaikkapa hakee kosketusta tai taputtaa rytmikkäästi, liity tähän mukaan. Voitte myös kuunnella hänen mielimusiikkiaan tai maistella yhdessä hänelle mieluisia ruokia.

Elekieleen ja kosketukseen kannattaa kiinnittää aiempaa tietoisemmin huomiota. Kosketuksella ohjaamisessa säännönmukaisuus on avuksi: pyri hyödyntämään kosketusta aina samalla tavoin. Kosketuksella viestitään läsnäoloa ja välittämistä, mutta se toimii tukena myös esimerkiksi suuntien näyttämisessä, pukeutumisen avustamisessa ja muissa arjen toiminnoissa. Jos puheen avulla ohjaaminen tuntuu aiempaa haastavammalta, voit kokeilla ottaa kosketusta mukaan puheesi rinnalle. Lisätietoa kosketuksesta osana kommunikaatiota löydät täältä.

Mistä lisää apua?

  • Muistisairauteen sairastuneen on joissain tapauksissa mahdollista saada puheterapiaa kommunikoinnin haasteiden tueksi. Voit tiedustella tätä mahdollisuutta omalta terveysasemaltasi.
  • Lisämateriaalia kommunikoinnin tukemisesta löytyy Papunetin sivuilta, Ryhmärengistä ja Aivoliiton afasia-materiaaleista.
  • Muistiliiton Omin sanoin -hanke (2023–2025) on kehittämässä materiaalipankkia muistisairauteen sairastuneille suunnatuista kommunikoinnin tuen keinoista. Materiaali julkaistaan Muistiliiton sivuilla vuoden 2025 aikana.