Hallitusohjelman mukaan uuden vammaispalvelulain voimaantuloa siirretään vuoden 2024 lokakuuhun ja samalla varmistetaan vammaispalvelulain säilyminen erityislakina. Kuuloliitto, Muistiliitto ja Vanhustyön keskusliitto korostavat, ettei uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa saa rajata iän perusteella, sillä tämä heikentäisi merkittävästi ikääntyneiden vammaisten osallistumismahdollisuuksia.
Uusi vammaispalvelulaki vahvistettiin 14.4.2023 ja lain on ollut tarkoitus tulla voimaan 1.10.2023. Kauan odotetun uuden vammaispalvelulain tarkoituksena on parantaa vammaisten henkilöiden asemaa Suomessa. Nykyisenkin vammaispalvelulain piirissä on ollut ikääntyneitä vammaisia, mutta uusi laki huomioi heidät entistä paremmin. Uusi laki on YK:n vammaisten ihmisoikeussopimuksen ja sen sisältämän vammaisuuden määritelmän mukainen.
Uuden vammaispalvelulain soveltamisalaa ei tule heikentää. Vammaisuuden moninaisuus ja eri tavoin vammaiset henkilöt on tärkeä tunnistaa. Myös ikääntynyt ihminen voi vammautua ja olla vammaispalveluiden tarpeessa.
Kaikki vammat eivät näy ulospäin, ja vammaisuudessa onkin kyse laajasta kirjosta erilaisia yksilöllisiä tilanteita. Esimerkiksi kuulovammaiset eivät ole uusi vammaispalvelujen käyttäjäryhmä, vaan he ovat jo pitkään voineet saada vammaispalveluja, jos kuulovamman vaikeusaste on ollut vaikea. Vamman vaikeusaste ei kuitenkaan aina kerro vammaispalvelujen tarpeesta, vaan merkittävää on vamman ja yhteiskunnassa olevien esteiden yhteisvaikutukset.
Suomalainen yhteiskunta tekee ikäsyrjinnästä laillista eikä yhdenvertainen osallistuminen yhteiskuntaan toteudu, jos ikääntyneet vammaiset suljetaan pois uuden vammaispalvelulain piiristä. Tämä on YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden vastaista, sillä se ei tunne ikärajausta vammaisuuteen. Vammaispalvelulaki sisältää palveluja, joita eri-ikäiset kuulovammaiset tai muistisairaat eivät voi saada muun lainsäädännön perusteella.
Hallitusneuvotteluissa esiintyi virheellisiä päätelmiä ja liioiteltuja kustannusvaikutuksia uudesta vammaispalvelulaista. Vaikka uuden lain soveltamisalasta poistettiin ns. ikääntymisrajaus, säilyi laki silti erityislakina. Ikääntynyt henkilö ei saa jatkossakaan palveluita ensisijaisesti vammaispalvelulain perusteella. Hoitoon ja hoivaan liittyvät palvelut järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisesti. Vammaispalveluja saadakseen tulee täyttää sekä vammaisen henkilön oikeudellinen määritelmä että haettavan palvelun myöntämisen perusteet.
Vuoden 2023 alusta verotuksen invalidivähennys poistettiin ja tarkoituksena on ollut ohjata nämä rahat vammaispalvelujen kehittämiseen. On kyseenalaista, jos vammaisilta henkilöiltä ensin poistetaan verotuksen invalidivähennys, mutta säästynyttä summaa ei ohjata vammaispalveluihin.
Uuden vammaispalvelulain tarkoituksena on varmistaa vammaisten osallisuus yhteiskunnassa iästä tai vammasta riippumatta. Tämä tulee turvata myös uuden hallituksen toimesta.
Lisätietoja:
Kuuloliitto, Sanna Kaijanen, toiminnanjohtaja, sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040 508 1716
Muistiliitto, Katariina Suomu, toiminnanjohtaja, katariina.suomu@muistiliitto.fi, 050 567 6445
Vanhustyön keskusliitto, Sari Elomaa, juristi, sari.elomaa@vtkl.fi, 050 66112
