Kymenlaakson Muistiaktiivien jäsen Timo Pässilän kirjoitus 20.3.2024
Iäkäs ihminen tarvitsee turvallisen asuinympäristön riippumatta siitä sairastaako hän muistisairautta tai jotain muuta sairautta. Iäkäs ei automaattisesti ole sairas. Itse asiassa iäkkäiden kansalaistemme määrä lisääntyy paljon kovempaa vauhtia kuin sairaudet heidän keskuudessaan.
Olemme tottuneet ajatukseen, että aivomme ohjaavat kaikkia elimistömme toimintoja. Näin pitkälle onkin. Kuitenkin meidän pitää muuttaa ajatteluamme siinä, että elimistömme vaikuttaa aivoihimme ja pitkälle ohjaa aivojemme terveyttä ja toimintoja. Muistisairautta voi lääkityksen lisäksi hidastaa elimistömme toiminnoilla. Väitetään jopa että kognitiomme heikentynyttä tilaa voidaan peruuttaa oikealla hivenaine- ja vitamiinivalikoimalla yhdistettynä aivojemme jumppaamiseen. Ja muistisairautta voi monissa tapauksissa ehkäistä näin ennalta.
Elimistömme asettaa turvalliselle asumiselle vaatimuksia liikkumisen osalta ja kommunikaatiotarpeemme osalta. Iäkkäinä tarvitsemme ihmiskontakteja joten se antaa ajattelemisen aihetta niille jotka haluavat asua yksin. Liikkumisen tueksi otetaan ajoissa kävelykeppi ja rollaattori. Talvella ulkokengissä pitää olla nastat.
Liikkuminen asunnossa on merkittävä tekijä. Sitä voidaan tukea esteettömyydellä ja vaikkapa jättämällä matot pois, jos huomataan kompastuminen mattojen reunoihin riskitekijäksi. Kylpyhuoneessa tulee olla liukastumista estävä lattiapinta, ja jokaisella seinällä riittävä tartuntakahvoitus horjahtamistilanteiden varalta. Kylpyhuoneessa tulee olla mukana joko turvaranneke tai kiinteä turvanappi siten sijoitettuna, että siihen ylettyy myös lattialta. Mieluiten molemmat. Kylpyhuone on tilastollisesti paikka, jossa kaadutaan. Saunassa olisi hyvä käydä yhdessä jonkun toisen kanssa.
Muistinko ottaa avaimet mukaani? Kun tämä kysymys nousee usein voidaan turvatasoa nostaa asentamalla ovelle muistutin, joka aina kun poistut asunnosta muistuttaa sinua avaimista, puhelimesta, lompakosta – tai mistä haluat sen muistuttavan. Ja vara-avainta kannattaa vaihtaa naapurin tai sen parhaan ystävän kanssa. Myös lääkkeiden ottamisesta on jossain vaiheessa hyvä muistuttaa. Tai sitten voi hankkia lääkeautomaatin, vaikkapa puhuvan sellaisen.
Ovessa voi olla turvalukko, jos asuu yksin ja tuntee olon turvattomaksi. Jos kotiapu käy, he voivat asentaa koodilukon, jotta kulkeminen helpottuu. Samalla oven avaaminen voidaan kontrolloida. Etähoitaja voi kysyä että ”oletko todella lähdössä yöllä ulos vai erehdyitkö ovesta?” Myös kameralla voidaan katsoa sisään huoneistoon, jos ei saada kontaktia muutoin. Ihminen itse ratkaisee kuitenkin mitä turvaratkaisuja hän haluaa.
Precence eli läsnäolotarkkailijat voivat ilmoittaa apua välittävään keskukseen tai lähisukulaiselle jos vaikuttaa siltä, että iäkäs ihminen on liian kauan liikkumatta ja osa precence-antureista pystyy seuraamaan kaukaa myös vaikkapa hengitysrytmiä.
Parhaan kaverin kanssa voi sopia aamusoitosta, miksei iltasoitostakin. Vuorokaudenaika ja kelloaika selviää seinälle hankittavasta isosta numeronäyttöisestä kellosta, jossa lukee myös viikonpäivä ja päivänaika, kuten ”iltapäivä”.
Näköpuhelin on mainio kommunikaation lisääjä. Sukulaiset voivat soitella vuorotellen ja piristää iäkästä omilla tapahtumillaan. Jos ns. mobiilipuhelin tuntuu vaikealta käyttää pitää hankkia ihan vanhanajan mallinen luurillinen pöytäpuhelin. Sitä me osaamme käyttää koska olemme sitä vuosikymmenet käyttäneet ennen kännyköiden aikakautta.
