Muistiliiton viesti eduskuntavaalien jälkeen valittavalle hallitukselle on selvä: muistisairaudet tulee nostaa strategiseksi painopisteeksi muiden kansansairauksien rinnalle. Muistisairautta sairastaa tällä hetkellä yli 150 000 ihmistä. Määrä lisääntyy nopeasti väestön ikääntyessä: joka vuosi diagnoosin saa 23 000 suomalaista. Vuonna 2040 Suomessa arvioidaan olevan jo noin neljännesmiljoona muistisairauteen sairastunutta ihmistä.
Muistisairauksien ehkäisyyn, varhaiseen diagnosointiin, hoitoon ja kuntoutukseen panostaminen tuottaa terveyshyötyjä ja edistää samalla taloudellisesti kestävää toimintaa. Tämä edellyttää investointeja aivoterveyden edistämiseen, muistisairauksien monialaiseen tieteelliseen tutkimukseen sekä diagnosointimenetelmien kehittämiseen ja käyttöönottoon. Muistisairauksien mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen diagnoosi mahdollistavat hoidon ja kuntoutuksen aloittamisen ajoissa. Samalla on huolehdittava kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan riittävistä resursseista.
Muistisairaus on neurologinen sairaus, joka edetessään heikentää laaja-alaisesti toimintakykyä. Muistisairaus on iäkkäillä yleisin syy avun ja hoivan tarpeeseen. Osa sairastuu jo varhain, työikäisenä. Palvelujärjestelmän näkökulmasta tehty säästötoimenpide, esimerkiksi päivätoiminnan lakkauttaminen, omaishoidon palkkion leikkaaminen tai ympärivuorokautisen hoivapaikan viivästyttäminen eivät ole todellisia säästöjä, vaan ne aiheuttavat vaihtoehtoiskustannuksia muualla palvelujärjestelmässä.
Muistisairautta sairastavan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen on tärkeää sairauden kaikissa vaiheissa. Säännöllinen päivätoiminta tukee sairastuneen hyvinvointia ja tarjoaa samalla omaistaan kotona hoitavalle mahdollisuuden omaan aikaan. Kotona yksin tai omaisen tuella liian pitkään asumaan joutuvan ihmisen toistuvat päivystyskäynnit tai sairaalajaksot ovat paitsi inhimillisesti kuormittavia, myös kalliita. Taloudellisesti ja inhimillisesti kannattavampaa on tarjota hoivapaikka ajoissa.
Muistiliitto peräänkuuluttaa tulevilta päättäjiltä investoimista muistisairauksien tieteelliseen tutkimukseen sekä palveluiden saatavuuden parantamiseen. Muistisairauksien tutkimus on Suomessa monialaista, laadukasta ja kansainvälisesti hyvin verkottunutta. Tutkimuksen avulla luodaan hoitoon ja kuntoutukseen innovaatiota, joilla voi olla pidemmällä aikavälillä myös taloudellisesti myönteisiä vaikutuksia. Muistisairauksista jopa 45 % olisi ehkäistävissä. Hyvinvointialueiden rahoitusta tulee kehittää suuntaan, joka kannustaa alueita terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn.
Helsingissä 14.11.2026
Muistiliiton liittovaltuusto
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Katariina Suomu, 050 567 6445
Lue lisää: Muistiliiton hallitusohjelmatavoitteet