Muistisairaiden ja heidän läheistensä oikea-aikainen tuki edellyttää selkeää palveluohjausta, ajantasaista tietoa ja toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kun ammattilaiset tuntevat alueensa palvelut ja järjestöjen tarjoaman tuen, muistisairaat ja heidän läheisensä löytävät tarvitsemansa avun helpommin.
Muistisairaus muuttaa arkea
Muistisairaus koskettaa sekä sairastunutta että hänen läheisiään. Diagnoosin saamisen jälkeen tiedon, neuvonnan, vertaistuen ja arjen käytännön tuen tarve on usein suuri. Mikäli tuki jää tässä vaiheessa saamatta, voi avun tarpeen kasautuminen ja tilanteen vaikeutuminen kertaantua sairauden edetessä.
Julkisten palvelujen ja järjestöjen tarjoaman tuen tulisi nivoutua toisiinsa. Molemmat ovat tärkeä osa palvelupolkua. Niin muistihoitajan, muistikoordinaattorin, lääkärin kuin muistiyhdistysten ja Muistiluotsi-keskusten kohtaamiset tarjoavat apua uuteen arkeen.
Erityisesti muistisairauden alkuvaiheessa muistiyhdistyksen toiminta voi tarjota matalan kynnyksen paikan kysyä, keskustella ja kohdata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Vertaistuki joko kasvokkain tai puhelimitse voi vahvistaa kotona selviytymistä ja auttaa sekä sairastunutta että läheistä jäsentämään muuttuvaa arkea. Uudessa tilanteessa on helpottavaa kuulla muiden samaan sairauteen sairastuneiden kokemuksia ja heidän ratkaisujaan arjen pulmiin. Soitto Muistiliiton tukipuhelimeen voi auttaa nopeasti tarvittavan tiedon, tuen tai vertaistuen saamisessa.
Ajantasainen tieto tukee oikea-aikaista apua, hajanaisuus vaikeuttaa
Leena Mollberg tarkasteli sosionomiopintojensa opinnäytetyössä palveluohjauksen toimivuutta. Opinnäytetyön osana tehdyssä kyselyssä hän keräsi tietoa siitä, miten muistisairaiden ja heidän läheistensä ohjaaminen järjestöjen palveluihin toteutuu käytännössä sekä sitä, mitkä tekijät tukevat onnistunutta palveluohjausta ja millaiset asiat voivat vaikeuttaa tuen saamista.
Saatujen vastausten pohjalta voidaan todeta, että toimiva palveluohjaus vaatii ennen kaikkea sujuvaa tiedonkulkua, selkeitä yhteistyörakenteita ja ammattilaisten hyvää tuntemusta alueen palveluista. Kun tieto järjestöjen toiminnasta on helposti saatavilla ja ajantasaista, asiakkaat voidaan ohjata oikean tuen piiriin oikeaan aikaan.
Haasteita syntyy silloin, kun tiedonkulku on puutteellista, palvelut vaihtelevat alueittain tai järjestöjen resurssit ovat rajalliset. Myös digitalisaatio voi vaikeuttaa palveluihin hakeutumista, jos materiaalit tai yhteydenottokanavat eivät ole saavutettavia kaikille. Lisäksi asiakkaan oma jaksaminen ja motivaatio voivat vaikuttaa siihen, tarttuuko hän tarjottuun tukeen.
Yhteistyö vahvistaa palvelupolkua
Mollbergin kyselytutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia kuin omat kokemuksemme alalta. Onnistunut palveluohjaus ei ole vain tiedon jakamista. Se on asiakkaan tilanteen ymmärtämistä, saattamista palvelujen piiriin ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hyvin toimivat muistiammattilaisten verkostot voivat vähentää henkilösidonnaisuutta ja varmistaa, että asiakas saa laadukasta ohjausta, riippumatta siitä, kenet ammattilaisen hän kohtaa.
Järjestöjen näkökulmasta on tärkeää pitää palvelut näkyvillä, saavutettavina ja ajantasaisina. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin ennakkoluuloton yhteistyö auttaa varmistamaan, että ammattilaisilla sekä vapaaehtoisilla on käytössään oikea tieto, tarvittavat resurssit yhdessä toimimiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen. Yhteisen tavoitteen on oltava selkeä: muistisairaiden ja heidän läheistensä tulee saada oikea-aikaista, yhdenvertaista ja helposti saavutettavaa tukea asuinpaikasta riippumatta. Tämä onnistuu parhaiten, kun palveluohjaus rakentuu ajantasaisen tiedon, avoimen viestinnän ja vahvan sektorien välisen yhteistyön varaan.
Samalla on tärkeää tunnistaa, että juuri nyt näiden asioiden eteen tehtävä työ on tärkeämpää kuin koskaan, kun järjestöjen tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys. Järjestöjen rooli tiedon välittäjinä, vertaistuen tarjoajina ja palveluiden täydentäjinä on korvaamaton, ja sen turvaaminen on keskeinen osa muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistämistä.
Tutustu opinnäytetyöhön: Muistisairaiden ja heidän läheistensä palveluohjaus järjestöihin. Opinnäytetyö Sosionomi (AMK) Kevät 2026 Leena Mollberg
Kirjoittajat
Mailis Heiskanen, neuvontakoordinaattori, Muistiliitto ry
Miia Juntunen, puheenjohtaja, Suomen palveluohjausyhdistys SPO ry
