Usein kysyttyjä kysymyksiä tiedonkäsittelystä ja aivoterveydestä
Tiedonkäsittelyyn ja aivoterveyteen liittyvät kysymykset voivat herättää paljon pohdintaa: mistä erilaiset oireet voivat johtua, milloin kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja miten omasta aivoterveydestä voi pitää huolta? Tältä sivulta löydät yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia tiedonkäsittelystä ja aivoterveydestä. ja muistisairauksista sekä tietoa sairastuneille ja heidän läheisilleen.
-
Aivoterveyttä voi tukea sekä työssä että vapaa-ajalla. Millainen on työsi luonne? Kuormittava ja kiireinen työ tarvitsee vastapainoksi palautumista ja rauhoittumista, kun taas rutiininomainen työ voi hyötyä aivoja aktivoivista harrastuksista ja uusien asioiden oppimisesta.
Huolehdi säännöllisestä ruokailusta ja aivoterveellisistä välipaloista, jotta saat riittävästi energiaa ja ravintoa tiedonkäsittelyn tueksi. Muista myös tauot. Lyhyetkin mikrotauot auttavat palautumaan: sulje hetkeksi silmät, katso ulos ikkunasta, hengitä syvään tai nouse ylös liikkumaan.
Työpäivän aikaista kuormitusta voi vähentää myös rajaamalla häiriötekijöitä. Pohdi, tarvitsetko jatkuvia ilmoitusääniä puhelimesta tai sähköpostista. Voisitko varata työpäivään hetkiä, jolloin keskityt yhteen tehtävään ilman keskeytyksiä? Myös kokouskäytäntöjä ja tarjoiluja voi kehittää aivoterveyttä tukeviksi esim. kävelypalaverit, hedelmiä ja vihanneksia tarjoiluun. Pienilläkin muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus työssä jaksamiseen ja aivojen hyvinvointiin.
-
Aivoterveydestä kannattaa huolehtia läpi elämän. Sairaudet ilmenevät usein vuosien viiveellä ja siksi viimeistään keski-iässä on hyvä tarkastella elintapoja, vaikka oireita ei olisikaan. Tutkimusten mukaan merkittävä osa muistisairauksista olisi ehkäistävissä vaikuttamalla tunnettuihin riskitekijöihin. Vain pieni osa muistisairauksista on perinnöllisiä, joten omilla valinnoilla voi vaikuttaa sairastumisriskiin.
Tärkeimpiä aivoterveyttä tukevia keinoja ovat säännöllinen liikunta, riittävä uni ja palautuminen, terveellinen ruokavalio, aivojen aktiivinen käyttö sekä sydän- ja verisuonisairauksien hyvä hoito. Myös sosiaalisilla suhteilla on merkitystä: merkitykselliset ihmissuhteet ja yksinäisyyden vähentäminen tukevat aivojen hyvinvointia.
Aivoja kannattaa lisäksi suojata tapaturmilta ja pään vammoilta. Kypärän käyttö esimerkiksi pyöräillessä ja muissa riskialttiissa lajeissa, joissa kaatuminen, putoaminen tai iskut voivat aiheuttaa pään vammoja, on suositeltavaa.
-
Muisti ei heikkene automaattisesti ikääntymisen myötä. Ikääntyminen vaikuttaa aivojen toimintaan, mutta muutokset ovat yksilöllisiä. Uuden oppiminen, tiedon käsittely ja mieleen palauttaminen voivat hidastua, vaikka varsinaista muistisairautta ei olisikaan.
Monen asian tekeminen samanaikaisesti voi tuntua aiempaa kuormittavammalta, ja keskittymistä vaativiin tehtäviin saatetaan tarvita enemmän aikaa. Sen sijaan esimerkiksi kielelliset taidot, elämän aikana karttunut tietämys ja pitkään harjoitellut taidot säilyvät usein hyvin. Vanhoja taitoja voi myös kehittää ja oppia uusiakin ikääntyessämme. Aivojen aktiivinen käyttö, säännöllinen liikkuminen, riittävä uni ja sosiaaliset suhteet tukevat muistia ja muuta ajattelukykyä läpi elämän.
-
Toiminnanohjaus on aivojemme “kapellimestari”. Se auttaa meitä tekemään asioita oikeassa järjestyksessä. Sen avulla pystymme esimerkiksi suunnittelemaan sekä aloittamaan tehtävän että viemään sen loppuun asti.
Tiedonkäsittely tarkoittaa sitä, miten aivot käsittelevät tietoa. Sen avulla otamme tietoa vastaan, esimerkiksi näkemällä ja kuulemalla. Ymmärrämme, mitä tieto tarkoittaa ja muistamme sen. Käytämme tiedonkäsittelyä kaikessa toiminnassamme. Se toimii myös silloin, kun nukumme.
Tästä kaikesta käytetään usein yhteistä termiä kognitiivinen toiminta, joka tarkoittaa aivojen ajatteluun ja oppimiseen liittyviä monenlaisia taitoja. Kognitiivinen toiminta ei ole siis vain yksi asia, vaan kokonaisuus. Siihen kuuluu esimerkiksi kyky:
- oppia ja muistaa asioita
- tunnistaa esineitä ja asioita
- käsitellä aistien kautta tulevaa tietoa
- suunnitella, tehdä ja arvioida tekemistä ja toimintoja
- ymmärtää ja käyttää kieltä
- päätellä ja ratkaista ongelmia
- kohdistaa, suunnata ja ylläpitää tarkkaavaisuutta (havainnointi)
Muisti on yksi osa tätä kokonaisuutta.
-
Kognitiivista kuormitusta voidaan vähentää selkeillä toimintatavoilla, muistamisen apuvälineillä ja työympäristön järjestelyillä. Säännölliset rutiinit, muistilistat, kalenterimuistutukset, muistiinpanot, tietokoneen apuohjelmat, avainsanat, visuaaliset kuvat ja merkit, paikat ja värit eri asioille sekä muut tukikeinot helpottavat arkea ja vähentävät muistikuormaa. Ne eivät heikennä muistia, vaan vapauttavat aivojen voimavaroja muihin tehtäviin. Liitä muistettaviin asioihin myös tunnetiloja, tuoksuja, ihmisiä tai eläimiä jne. Näin haku pitkäkestoisesta muistista helpottuu useamman vihjeen avulla.
Keskittymistä tukevat rauhallinen työskentelytila, riittävä aika oppimiseen sekä mahdollisuus pitää säännöllisiä taukoja. Myös palautuminen, lepo ja tauot tukevat aivojen terveyttä ja ehkäisevät uupumusta ja väsymistä. Työpäivän aikana on hyvä muistaa myös lyhyet mikrotauot, kuten ulos katsominen, venyttely tai muutama rauhallinen hengitys.
Häiriötekijöiden vähentäminen parantaa usein keskittymistä merkittävästi. Voit vahvistaa keskittymistä sulkemalla häiritsevät tekijät, kuten äänet ja muistutukset puhelimesta ja tietokoneelta. Joillekin toimivat vastamelukuulokkeet ja toisille auttavat esimerkiksi oma työhuone, muu rauhallinen tila tai etätyöskentely vaativissa tehtävissä. Työpaikalla voidaan myös sopia yhteisistä keskeytyksettömän työn ajoista, jolloin häiriöitä pyritään välttämään tai oveen kiinnitetty ”Varattu/Ei saa häiritä” -lappu.
-
Erottaminen ei ole aina helppoa ja voi viedä aikaa. Jos tiedonkäsittelyyn liittyvät oireet helpottavat lomalla tai vapaalla, syy niihin löytyy usein työssä kuormittumisesta. Mikäli ongelmat kuitenkin jatkuvat on, niistä syytä käydä puhumassa esimiehelle tai terveydenhuollon ammattilaisille.
Epätyypillisten tai lievien oireiden kohdalla tulee työikäisille tehdä aina lisäksi neuropsykologiset tutkimukset, jotka auttavat selventämään ja täsmentämään oireita sekä tilannetta. Lähetteen näihin tutkimuksiin tekee lääkäri.
On hyvä muistaa, että ajoissa selvitettyihin ongelmiin saadaan myös apua varhain. Voit lukea oireista ja täyttää tiedonkäsittelyn kyselyn alkuun, mikäli et ole varma, onko tilanteessasi tapahtunut muutoksia, joita olisi hyvä selvittää.
Usein kysyttyihin kysymyksiin vastasi Muistiliiton asiantuntija Anita Pohjanvuori.

Onko sinulla kysyttävää?
MUISTINEUVO-tukipuhelin muistisairaille, läheisille sekä muististaan huolestuneille. Puheluihin vastaavat muistialan ammattilaiset.
Avoinna ma, ti ja to klo 12–17 (puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukaan).
Läheinen, kaipaatko tukea?
VERTAISLINJA-tukipuhelin muistisairaiden läheisille. Puheluihin vastaavat kokeneet ja koulutetut entiset muistisairaiden omaishoitajat.
Avoinna ma–la klo 17-20 (puhelu on maksuton).