Ryhmä iäkkäitä ihmisiä istuu kahvipöydän ääressä. Mies hymyilee.

Maahanmuuttajataustaiset vapaaehtoiset kulttuurisensitiivisen muistityön ytimessä

”Jos saisit valita vapaasti, jäisitkö Suomeen Alzheimer-diagnoosin kanssa vai muuttaisitko takaisin kotimaahasi?”

Suomessa asuvan, Alzheimeria sairastavan maahanmuuttajan omainen

Tämä kysymys heijastaa todellista huolta monien maahanmuuttajataustaisten ikääntyneiden keskuudessa. Muistisairaus ei vaikuta ainoastaan muistiin ja kognitioon, vaan myös vuorovaikutukseen, identiteettiin ja kuulumisen tunteeseen. Myös rajallinen tieto saatavilla olevista palveluista ja  epäluottamus terveydenhuoltoa kohtaan aiheuttavat epävarmuutta.

Muistisairaus voi tehdä arjesta  haastavaa Ihmisille, jotka ovat eläneet suuren osan elämästään toisella kielellä tai toisessa kulttuurissa.

Terveydenhuoltojärjestelmillä on usein vaikeuksia vastata kielivähemmistöihin kuuluvien ikääntyvien ihmisten tarpeisiin. Erityisesti muistisairauksien hoito tuo nämä puutteet selvästi esiin. Tässä yhteydessä vapaaehtoisilla – erityisesti niillä, jotka jakavat  saman äidinkielen ja kulttuuritaustan – on keskeinen rooli esteiden vähentämisessä ja luottamuksen rakentamisessa.

Vahva kiinnostus ja motivaatio

Kulttuurisensitiivisessä muistityössä maahanmuuttajataustaiset vapaaehtoiset voivat selittää muistisairautta tutuin käsittein, lieventää pelkoja ja kannustaa ihmisiä hakeutumaan avun piiriin varhaisemmassa vaiheessa. Tämä rooli on erityisen tärkeä yhteisöissä, joissa muistisairaus nähdään tabuna tai perheen yksityisenä asiana.

Muistiopas-hankkeessa 70 % osallistujista ilmaisi kiinnostuksensa vapaaehtoistoimintaan. Tämä haastaa käsityksen, että maahanmuuttajia olisi vaikea saada mukaan vapaaehtoistyöhön. Kun vapaaehtoiset otetaan mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon, heille kehittyy vahva omistajuuden tunne, mikä lisää sitoutumista ja toiminnan kestävyyttä.

Muistiopas-hankkeessa pyrimme tarjoamaan merkityksellisiä vapaaehtoisrooleja ja samalla mahdollistamaan joustavan osallistumisen kunkin osallistujan elämäntilanteen mukaan. Koulutus, jatkuva tuki sekä vapaaehtoisten osaamisen ja elämänkokemuksen kunnioittaminen olivat keskeistä onnistumisen kannalta. Kieltä pidettiin koko ajan vapaaehtoistoiminnan ja hoivan ydinelementtinä, ei jälkikäteen huomioitavana seikkana. Myös yhteistyö  maahanmuuttaneiden yhteisöjen ja paikallisten yhdistysten kanssa oli ratkaisevaa  vapaaehtoisten tavoittamisessa.

Tarvitseeko vapaaehtoisen puhua sujuvaa suomea voidakseen toimia muistiyhdistyksessä? Ei välttämättä.

Vapaaehtoistyötä ilman sujuvaa suomen kieltä?

Tarvitseeko vapaaehtoisen  puhua sujuvaa suomea voidakseen toimia muistiyhdistyksessä? Ei välttämättä.

Eräs vapaaehtoinen työskentelee kerran tai kaksi kuukaudessa muistikahvilassa, auttaen käytännön tehtävissä, kuten tilan järjestelyssä, kahvitarjoilussa ja osallistujien tukemisessa. Hän kertoo: ”Havainnoin ryhmää ja huomaan nopeasti, kuka tarvitsee apua. Kieli ei ole ongelma. Suuri osa vuorovaikutuksesta on ei-verbaalista, erityisesti silloin kun kielelliset taidot ovat heikentyneet”.

Suomessa on yli 500 000 asukasta, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Siitä huolimatta maahanmuuttajat ovat edelleen aliedustettuina järjestäytyneessä vapaaehtoistoiminnassa, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.

Yleisiä syitä ovat henkilökohtaisen kutsun puuttuminen, epäily oman kielitaidon riittävyydestä ja epävarmuus siitä, ovatko he tervetulleita.

Eräs muistiohjaaja totesi: ”Monia maahanmuuttajia saattaisi kiinnostaa, mutta he eivät uskalla. Meidän täytyy rohkaista heitä ja pyytää mukaan”.

Muistiopas-hankkeen kokemukset osoittavat, että osallistava asenne ja joustavat rakenteet voivat vapauttaa tämän hyödyntämättömän potentiaalin.

Muistiyhdistykset mukaan toimintaan

Hankkeemme tarjosi kulttuurisensitiivisyyteen liittyviä koulutusmahdollisuuksia muistiyhdistysten ammattilaisille. Suuremman vaikutuksen teki kuitenkin suora kontakti maahanmuuttajataustaisten vapaaehtoisten kanssa. He osoittautuivat kykeneviksi tekemään moninaisuudesta inhimillistä ja konkreettista ammattilaisille. Sen sijaan, että kulttuurisensitiivisyydestä puhuttaisiin abstraktilla tasolla,  vapaaehtoiset konkretisoivat sen arjessa.

Samalla he haastoivat puutteisiin keskittyvän ajattelun. Sen sijaan, että ammattilaiset etsisivät heikkouksia maahanmuuttajataustaisista vapaaehtoisista, he näkevät omin silmin heidän ainutlaatuiset vahvuutensa. Näin vapaaehtoiset auttavat vähentämään ennakkoluuloja, tuovat uusia näkökulmia ja parhaimmillaan muistuttavat ammattilaisia siitä, miksi he alun perin valitsivat tämän alan.

Maahanmuuttajataustaiset vapaaehtoiset, jotka tuovat muistityöhön oman kielensä, kulttuurinsa ja elämänkokemuksensa, ovat korvaamattomia.

Vapaaehtoiset sillanrakentajina

Yhteiskuntien monimuotoistuessa ja väestön ikääntyessä kulttuurisensitiivinen muistityö ei voi enää nojata pelkästään ammatillisiin palveluihin. Maahanmuuttajataustaiset vapaaehtoiset, jotka tuovat muistityöhön oman kielensä, kulttuurinsa ja elämänkokemuksensa, ovat korvaamattomia. He rakentavat luottamusta, vähentävät stigmaa ja varmistavat tiedon ja tuen saavutettavuuden. He rakentavat siltoja yhteisöjen ja palveluiden välille – siten he tukevat omaa yhteisöään sisältä käsin.

Kun maahanmuuttajataustaiset vapaaehtoiset otetaan lämpimästi vastaan, heidät koulutetaan ja heihin luotetaan, he mahdollistavat  entistä osallistavamman ja inhimillisemmän muistityön.

Kirjoittajat

Pinja Greijus
Pinja Greijus asiantuntija 040 455 1330 pinja.greijus@muistiliitto.fi

Liikkeelle-hanke; muistiystävällisen liikkumisen lisääminen, muistiystävälliset liikuntapaikat

Krista Pajala
Krista Pajala järjestöpäällikkö 050 331 8915 krista.pajala@muistiliitto.fi

Järjestötoiminnan kehittäminen, jäsenedut

Sari Elomaa juristi 050 66 112 sari.elomaa@muistiliitto.fi

Vaikuttaminen, oikeudelliset asiat

Jonna Rytinki viestinnän asiantuntija 044 727 8715 jonna.rytinki@muistiliitto.fi

Sisäinen ja ulkoinen viestintä, Muisti-lehden toimitussihteeri
Huom. Ilmoitustilamyyntiin liittyvät yhteydenotot vain sähköpostitse.

Anita Pohjanvuori
Anita Pohjanvuori asiantuntija 050 430 9815 anita.pohjanvuori@muistiliitto.fi

Työikäisten muistisairaudet, muistisairaudet, aivoterveys

Taina Laakso asiantuntija, järjestötyö 044 727 7402 taina.laakso@muistiliitto.fi

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, jäsenyhdistysten tuki

Tanja Kulmala
Tanja Kulmala asiantuntija 045 657 8879 tanja.kulmala@muistiliitto.fi

Muistiliikkuja-hanke; muistisairaiden ja läheisten liikkuminen, liikunnan ohjaus ja neuvonta

Mailis Heiskanen
Mailis Heiskanen neuvontakoordinaattori 050 571 3551 mailis.heiskanen@muistiliitto.fi

Muistineuvo- ja Vertaislinja-puhelinpalveluiden valtakunnallinen koordinaatio, Tukinet-keskustelupalsta, Muistiluotsiverkoston tuki

Nina Forsström
Nina Forsström koordinaattori 045 651 4294 nina.forsstrom@muistiliitto.fi

Muistiluotsiverkoston koordinaatio, arviointi ja seuranta

Johanna Suomi
Johanna Suomi (ent. Virkanen) talouspäällikkö 044 7277 405 johanna.suomi@muistiliitto.fi

Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT- ja kiinteistöasiat

Minna Teiska
Minna Teiska kehittämispäällikkö 044 727 7406 minna.teiska@muistiliitto.fi

Kehittämishankkeet ja -projektit, kehittämis- ja koulutuskokonaisuudet (työharjoittelut ja opinnäytetyöt), Muistikonferenssi

Katariina Suomu
Katariina Suomu toiminnanjohtaja 050 567 6445 katariina.suomu@muistiliitto.fi

Yhteiskuntasuhteet, vaikuttaminen, yritysyhteistyö

Kirsi Korhonen
Kirsi Korhonen viestintäpäällikkö 050 5432 545 kirsi.korhonen@muistiliitto.fi

Viestinnän kehittäminen, mediayhteydet ja varainhankinta.
Huom. Ilmoitustilamyyntiin liittyvät yhteydenotot vain sähköpostitse.

Krista Pajala
Krista Pajala järjestöpäällikkö 050 331 8915 krista.pajala@muistiliitto.fi