Juha Vaso on laulanut koko ikänsä. Nyt hän debytoi tv-kuorossa, jonka matka huipentuu konserttiin ison yleisön eteen. Erityistä asiassa on se, että kaikki kuorolaiset sairastavat muistisairautta.
Lahtelaista Juha Vasoa, 80, jännittää. Ensi viikolla televisiossa alkaa Unohtumattomat – Muistikuoron matka -ohjelma, jota hän tähdittää 14 kuorolaisen kanssa. Alzheimerin tautia sairastava mies ei ehkä muista, mitä kaikkea ohjelmaa tehdessä tapahtui, ja mitä lauluja kuoro siinä esittää, mutta yksi asia on kristallinkirkas:
– Olen varma, etten laulanut väärin, hän sanoo.
Kuoronjohtajana toimiva muusikko, näyttelijä ja juontaja Kalle Lindroth nyökyttelee vieressä. Hänen mukaansa Juha, kuten muutkin kuorolaiset, loistivat. Samalla he todistivat, ettei musiikin jättämä jälki katoa.
– Tärkeä ja tuttu musiikki säilyy muistisairautta sairastavan mielessä, vaikkei hän enää paljoa muuta muistaisi. Kokeilimme ohjelman aikana myös, voiko muistisairas oppia uusia biisejä, Kalle kertoo.
Ohjelmaan osallistuminen oli niin hänelle kuin Juhalle seikkailu. Kalle kuvaa omaa matkaansa henkiseksi tutkimusretkeksi, jonka hän uskoo valmistaneen häntä johonkin vielä tuntemattomaan.
– Opin ohjelmaa tehdessä paljonkin, päällimmäisenä toiveikkuutta. Elämä ei lopu muistisairauteen. Toki se vie jotain pois, mutta toisaalta se voi avata uusia mahdollisuuksia. Läheisiltä sairaus vaatii paljon. He elävät koko ajan muistisairaan iholla.
Juhalle tapaamiset muiden kuorolaisten kanssa merkitsivät eräänlaista terapiaa. Laulamisen ohessa vaihdettiin kuulumisia ja puhuttiin avoimesti sairauden tuomista haasteista.
– Yhteydenpito on jatkunut aitona ja peittelemättömänä. Olemme toistemme seurassa juuri sellaisia kuin olemme, hän sanoo
Ankara paikka
Juha sai Alzheimer-diagnoosin syksyllä 2022. Kynnys lähteä tutkimuksiin oli korkea, vaikka puoliso, Heljä Vaso, yritti patistaa häntä. Hän oli huomannut, että esimerkiksi omaan talouteen liittyvien kokonaisuuksien hahmottaminen oli muuttunut miehelle vaikeaksi. Ne piti pilkkoa palasiksi, jotta hän sai niistä tolkkua.
– Vasta kun Juha törmäsi puolituttuun, joka oli menossa muistihoitajalle, hänkin päätti ihan vitsillä mennä muistitestiin. Hän yllättyi, kun testistä ei tullut täysiä pisteitä. Hoitaja kehotti tulemaan vuoden päästä uudestaan, Heljä kertoo.
Hoitaja lähetti Heljälle lomakkeen, jossa kyseltiin hänen huomioitaan puolison tilanteesta. Heljä täytti sen, mutta Juha ei antanut sitä hoitajalle tavatessaan tämän uudestaan. Muistitestin tulos oli kuitenkin edellistä heikompi. Se sai Heljän painostamaan miestä lääkäriin, ja lopulta Juha suostui varaamaan ajan vastaanotolle. Tietokonetomografiassa miehen aivoissa nähtiin selkeitä Alzheimerin taudin aiheuttamia muutoksia. Diagnoosi oli Juhalle ankara paikka.
– Olen ollut lapsesta pitäen hyvämuistinen. Saatoin lukiossa lausua kaksi kolme sivua Kalevalaa ulkoa, kun rehtori vaati. Mutta nyt piti kirjoittaa kauppalappu – pari litraa maitoa, puoli kiloa voita ja yksi ruisleipä – sen sijaan. On hyytävä kokemus huomata, ettei muistakaan kaikkea, Juha toteaa.
Aluksi sairaus hävetti häntä. Miten tutkintoja suorittanut, koulutettu mies voi alkaa unohtaa asioita? Mitä ihmiset sanoisivat, kun kuulisivat hänen sairaudestaan?
Työuransa ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen rehtorina ja sen jälkeen koulutuskuntayhtymän kehitysjohtajana tehnyt Juha tunnettiin asuinpaikkakunnallaan hyvin, ja hän pelkäsi leimautuvansa höperöksi.
– Muistin katoamiseen liittyy paljon piilotettavaa, hävettävää ja naurettavaa. Vanhoissa Suomi-filmeissäkin kaikkein hupaisimmat vitsit liittyvät aina muistamattomuuteen.
Mieliala painui miinukselle. Otti aikansa hyväksyä tilanne.
– Erityisopettajan ammattini auttoi sopeutumisessa. Sitä helpotti myös perheen tuki sekä se, että olin lastenlapsilleni sama vaari kuin aina ennenkin.
Voimavara läpi elämän
Nyt mies pystyy jo sanomaan ääneen sairastavansa Alzheimerin tautia ja saattavansa siksi unohtaa asioita ja puhua välillä höpöjä.
– Olen vuosien varrella positiivisesti parkkiintunut. Kenellä on nuha, on nuha. Kenellä on muistisairaus, on muistisairaus. Se on tuurista kiinni. Sitä paitsi muistisairaus ei tarkoita, etten muistaisi mitään. Jos pyydät minua luettelemaan datiivia vaativat prepositiot saksaksi, saat ne heti.
Musiikki on ollut Juhalle voimavara läpi elämän. Hän on laulanut pikkupojasta saakka. 13-vuotiaana hän voitti alueellisen nuorten laulukilpailun. Sittemmin hän ollut mukana monenlaisissa kuoroissa ja soittanut torvea puhallinorkestereissa.
– Laulujen sanat kumpuavat yhä kevyesti syvästä muistista, kun on sävel mukana, hän sanoo.
Myös nuotinlukutaito on jäljellä, ja kotona Juha säestää itseään pianolla. Mielimusiikkia ovat ”sydämeen käyvät laulut”. Ehdoton lempibiisi on Minun tieni, jonka englanninkielisen version My Way teki aikoinaan tunnetuksi Frank Sinatra.
– Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen. Laulan niin kevyttä musiikkia kuin virsiäkin, hän sanoo.
Vaimolleen Juha pitää kotikonsertteja.
– Silloin laulut soivat tasaisena soljuvana virtana. Joskus hän havahtuu ja kysyy, että lauloinko tämän jo, Heljä kertoo.
Juha itse suhtautuu kotikonsertteihin huumorilla:
– Asumme neljäkerroksisessa talossa, ja naapurit joutuvat aika ajoin kärsimään. Huudan kuin sonnin mullikka ja säestän itseäni pianolla taiturimaisesti, hän vitsailee.
Munauksia tehty ennenkin
Viimeiset kaksi vuotta Juha on laulanut Päijät-Hämeen Muistiyhdistyksen Muistilangat-kuorossa. Heljä kuvailee viikoittaisia kuoroharjoituksia miehen ”ikiaikaisiksi onnen hetkiksi”. Muistilankojen kautta Juha kuuli tv-kuorostakin. Tosin tätä hän ei itse muista.
– Tv-ohjelmaan päätymiseni taisi olla lipsahdus, hän arvelee.
Siitä ei kuitenkaan ollut kyse, vaan Heljä kertoo, että Muistilankoihin tuli käymään henkilö, joka toi viestiä ohjelmasta. Hän kyseli, löytyisikö kuorosta joku, joka haluaisi lähteä mukaan. Juha oli heti valmis. Tosin häntä hieman mietitytti, joutuisivatko läheiset häpeämään nähdessään hänet televisiossa. Tv-ohjelma tekisi hänen sairaudestaan myös julkisen.
– Kysyin, mitä perhe asiasta tuumi. Meidän porukka oli sitä mieltä, että olen tehnyt paljon munauksia silloin, kun muistini vielä toimi, joten tuskinpa munaisin nyt pahemmin
Ohjelmaan osallistuminen vaati vähintään yhden läheisen mukaan ottamista projektiin. Perheneuvottelun jälkeen Juhan tyttäret lupautuivat kuskaamaan isäänsä Lahdesta Helsinkiin ja olemaan tämän tukena kuvauksissa.
– Halusimme perheenä edistää tietoisuutta muistisairaudesta. Kerrankin se saisi mediassa myönteisessä hengessä sen huomion, joka sille kuuluu, Heljä sanoo.
Kuvaukset kestivät tammikuun lopusta maaliskuun alkuun. Kuoronjohtaja Kalle Lindroth kiittää, että kuorolaiset sulautuivat yhteen heti tavatessaan. Ohjelman tekeminen ei kuulemma jännittänyt ketään, mutta häntä itseään kyllä.
– Mietin jonkin aikaa, onko minusta psyykkisesti tähän pestiin. Kohtaamiset kuorolaisten kanssa voisivat herättää vaikeitakin ajatuksia. Olen kuitenkin onnellinen, että rohkenin tarttua ruoriin. Luvassa ei ole voivottelua, vaan äärimmäisen koskettava, mutta samaan aikaan tosi hauska ja elämää täynnä oleva ohjelma, hän sanoo.
Väkevä kokemus
Musiikin kyky vaikuttaa ihmisen kognitiivisiin toimintoihin ei tullut Kallelle yllätyksenä. Hän oli nähnyt tämän jo vuosia sitten ollessaan laulamassa joululauluja hoivakodissa. Yhtäkkiä eräs muistisairas, joka ei enää reagoinut juuri mihinkään, pomppasi pystyyn ja lauloi Maa on niin kauniin alusta loppuun. Sen jälkeen hän katosi jälleen omaan maailmaansa.
– Kuoroharjoituksissa eräs laulaja lauloi yhden laulun kanssani ruotsiksi, vaikka väitti ensin, ettei se ollut hänelle oikein tuttu. Hän hämmentyi ja liikuttui itsekin siitä, että osasi sen sanasta sanaan. Se oli sairaan hieno hetki.
Juhan kohdalla hienoin hetki oli Minun tieni -biisin esittäminen soolona ohjelman päätöskonsertissa. Se hieman tutisutti etukäteen. Heljän mukaan koitos meni upeasti: yleisö taputti käsien lisäksi kantapäillään. Merkittävimpänä mies pitää kuitenkin sitä, että kanssakäyminen ohjelmaan osallistuneiden kanssa jatkuu. Kyse ei ollut vain ”yksistä iltamista”.
– Olen aina tiennyt, että musiikki yhdistää kaikkia asioita – nyt tämän muistiasiankin. Muistin liittäminen musiikkiin ja sen tuomiin hyviin, iloisiin ja positiivisiin asioihin oli ohjelmaa tehdessä väkevä kokemus, Juha sanoo.
Kalle on tismalleen samaa mieltä:
– Onneksi tällainen ohjelma tehtiin. Uskon, että sillä on kansanterveyden kannalta psyykkisesti positiivinen vaikutus. Lisäksi se on mielestäni hyvää viihdettä.
Teksti: Maarit Vuoristo
Kuvat: Annika Rauhala
Kansainvälinen menestysformaatti
- Unohtumattomat – muistikuoron matka pohjautuu BBC:n formaattiin Our Dementia Choir. Ohjelma on nähty Iso-Britannian lisäksi Tanskassa, Norjassa ja Saksassa. Suomessa kuusiosaisen sarjan esittää YLE, ja se alkaa Muistiviikolla syyskuun puolivälissä.
- Ohjelmassa 15 muistisairasta suomalaista muodostaa kuoron ja harjoittelee musiikin ammattilaisen johdolla. Kuoronjohtajana toimii Kalle Lindroth ja säestäjänä pianisti Lasse Piirainen. Kuoron kokoajana toimii kirjailija ja sisällöntuottaja Lotta-Sofia Saahko.
- Kuoro treenasi yhdessä kuuden viikon ajan päämääränään iso konsertti Tampereella. Konsertissa kuoro esitti 10 kappaletta ja osa kuorolaisista pääsi vetämään soolo-osuuksia.
- Kuorolaisten palaute ohjelman teosta oli todella positiivista. Etenkin yhdessä olo koettiin tärkeäksi. Juha Vaso totesi konsertin jälkeen pitämässään puheessa: ”Tätä en unohda ikinä”.
Unohtumattomat – muistikuoron matka 15.9. Yle Areenassa, Yle TV1 18.9. klo 19.
Tilaa Muisti-lehti
Haluatko elämänmakuista luettavaa suoraan postilaatikkoosi? Liity jäseneksi muistiyhdistykseen, saat Muisti-lehden ja paljon muita etuja. Myös pelkkä lehden tilaus on mahdollinen.
