Millaisia keinoja hoitajat ovat työssään löytäneet muistisairaan kommunikoinnin tukemiseksi?
Muistisairaudet yleistyvät Suomessa. On arvioitu, että vuoteen 2040 mennessä muistisairauksia sairastavien määrä olisi noin 250 000. Muistisairaudet aiheuttavat heikentäviä muutoksia kognitiivisiin toimintoihin, kuten puheeseen ja muistiin. Muistisairas ihminen ei välttämättä pysty enää kommunikoimaan puheen avulla, vaan hän saattaa käyttää muita jäljellä olevia keinoja, kuten eleitä, ilmeitä ja olemuksen kieltä.
Kommunikointia tukemalla voidaan vahvistaa muistisairaan osallisuutta, kuulluksi tulemista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Kommunikoinnin tukemiseen on olemassa monia mahdollisuuksia ja jokaisen muistisairaan ihmisen kanssa onkin tärkeää löytää yksilölliset tavat mahdollistaa vuorovaikutustilanteiden onnistuminen. Hoitaja saattaa olla muistisairaan ihmisen arjessa läheisimpiä ihmisiä ja kommunikaation tukemisen voidaankin nähdä olevan yksi oleellinen osa hoitajan työtä. Kognitioltaan heikentyneen ihmisen kanssa tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja elekielen lukutaitoja.
Muistisairaan kommunikoinnin tukemista käsitellään hiljattain julkaistussa opinnäytetyössämme, jossa puheenvuoro annettiin hoitajille. Opinnäytetyön nimi on: Muistisairaan kommunikoinnin tukeminen hoivatyön arjessa – hoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyö valmistui keväällä 2025 ja se toteutettiin osana Muistiliiton Omin sanoin -hanketta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto koostui viiden hoivatyötä muistisairaiden parissa tekevän lähi- tai sairaanhoitajan yksilöhaastatteluista.
Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että hoitajat kokivat muistisairaaseen ihmiseen tutustumisen välttämättömänä asiana yksilöllisten kommunikointitaitojen hahmottamiseksi. Selkeän puhetavan koettiin helpottavan muistisairaan ymmärtämistä ja kehonkielen tulkinta nähtiin oleellisena keinona etenkin puhumattomien muistisairaiden kanssa. Osallistamisella hoitajat mahdollistivat muistisairaille vuorovaikutustilanteita ja kannustivat kommunikoimaan.
Opinnäytetyön tuloksista selvisi, että haastatelluilla hoitajilla on runsaasti osaamista ja keinoja muistisairaan kommunikaation tukemiseen. Jäimme kuitenkin pohtimaan, että konkreettisten kommunikaation apuvälineiden käyttäminen on ilmeisen vähäistä, joten jatkotutkimusta aiheeseen liittyen voisi suunnata esimerkiksi siihen, miten erilaisten luovempien menetelmien kuten kuvakorttien käyttöä voisi lisätä muistisairaiden kommunikoinnin tukemiseksi.
Käy tutustumassa opinnäytetyöhön ja tuloksiin tarkemmin linkin kautta:
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504287969
Kirjoittajat
Ladan Abdi, geronomiopiskelija
Janna Niittumäki, geronomi
Anni Tiensuu, geronomi
Lähteet
Abdi, Ladan & Niittumäki, Janna & Tiensuu, Anni 2025. Muistisairaan vuorovaikutuksen tukeminen hoivatyön arjessa – hoitajien näkökulmasta. Opinnäytetyö. Helsinki: Metropolia Ammattikorkeakoulu. Vanhustyön tutkinto-ohjelma.
Muistiliitto.fi. Omin sanoin -hanke. <https://muistiliitto.fi/hankkeet/omin-sanoin/>. Viitattu 13.5.2025.
Roitto, Hanna-Maria 2024. Muistisairauteen sairastuu huomattavasti aiempaa arvioitua useampi – sairastuneita on vuonna 2040 lähes 250 000. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tiedote. 6.3.2024. Viitattu 13.5.2025.
