Verisuoniperäinen muistisairaus

Aivoverenkiertoperäisen muistisairauden riskitekijät

Aivoverenkiertoperäisen muistisairauden taustalla ovat samat tekijät, jotka lisäävät sydän- ja aivoverisuonisairauksien riskiä: kohonnut verenpaine, korkea kolesterolitaso, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, alkoholi ja tupakointi. Nämä lisäävät aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, mikä puolestaan altistaa verisuoniperäiselle muistisairaudelle.

Altistavana tekijänä toimivat myös niin sanotut hiljaiset aivoinfarktit, joita voi tulla ilman havaittuja oireita.

Aivoverenkiertoperäisen muistisairauden oireet

Aivoverenkiertoperäisen muistisairauden varhaisoireena yleensä havaitaan toiminnanohjauksen heikentymistä. Tämä näkyy mm. toiminnan aloittamisen vaikeutena. Tutut arkiset rutiinit voivat tuottaa yllättävää haastetta. Oireet myös alkavat nopeammin Alzheimerin tautiin verrattuna. Lisäksi oireet eivät etene tasaisesti vaan usein portaittain.

Muisti- ja ajatustoimintoihin liittyvien oireiden lisäksi esiintyy usein muitakin neurologisia oireita vaurioituneiden aivoalueiden sijainnin mukaan, kuten kävelyn ongelmia, halvauslöydöksiä ja puheentuoton häiriöitä, kömpelyyttä sekä hahmottamisvaikeuksia. Oireet voivat vaihdella, koska eri aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamat puutosalueet voivat sijaita missä aivojen osassa tahansa ja myös niiden koko vaihtelee.

Sairastuneilla on usein myös tunneherkkyyttä ja mielialat voivat vaihdella itkusta nauruun. Oireet saattavat alkaa nopeastikin ja vaihtelevat päivittäin tai kausittain.

Muisti on verisuoniperäisessä muistisairaudessa säilynyt paremmin kuin Alzheimerin taudissa ja sairastuneiden tilanne saattaa toimintakyvyn laskun jälkeen myös kohentua. On tärkeää huolehtia kohonneen verenpaineen, korkean verensokerin ja korkean kolesterolin asianmukaisesta hoidosta sekä sydän ja verisuonitautien hoidosta.