Edunvalvontavaltuutusta ja holhoustoimea koskeviin lakeihin esitetään muutoksia. Tavoitteena on helpottaa vahvistetun valtuutuksen toteuttamista ja valtuutetun toimintaa.
Ehdotuksen mukaan esimerkiksi valtuutettu voisi tehdä kiinteistöön liittyviä oikeustoimia suoraan valtakirjan nojalla. Valtuutettu voisi myös antaa valtakirjassa yksilöidyn tavanomaisen lahjan esteellisyyssäännösten estämättä muille kuin itselleen. Lisäksi valtuutetun tehtäviin tilapäisesti määrätty edunvalvoja voisi tehtävissään toimia kuten valtuutettu eli lähtökohtaisesti edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain mukaisesti.
Muistiliitto kannattaa työryhmän esityksiä, mutta haluaa kiinnittää huomiota edunvalvonta-asioiden pitkiin käsittelyaikoihin Digi- ja väestötietovirastossa. Edunvalvojan määrääminen kestää tällä hetkellä noin 4–5 kuukautta ja jos asiassa tehdään hakemus käräjäoikeuteen, on käsittelyaika sitäkin pidempi.
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistaminen puolestaan kestää noin 2–3 kuukautta. Käsittelyajat ovat muistisairautta sairastavan asioiden sujuvan hoitamisen kannalta tällä hetkellä liian pitkiä.
Tutustu Muistiliiton lausuntoon (PDF). Asia valmistellaan oikeusministeriössä ja lausuntokierros työryhmän mietinnöstä päättyi 28.2.2025.
Edunvalvonnassa olevien henkilöiden määrä on kasvanut jatkuvasti. Edunvalvontapalvelujen tarpeen odotetaan kasvavan tulevina vuosina mm. väestön ikärakenteesta johtuvista syistä. Holhousviranomaisena toimivan Digi- ja väestötietoviraston (DVV) mukaan Suomessa oli vuonna 2023 voimassa 62635 edunvalvontaa ja 20275 edunvalvontavaltuutusta. Vahvistettujen edunvalvontavaltuutusten määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. (lähde DVV tilastot).
