Unohtaminen

Unohtamista tapahtuu jokaiselle, koko ajan. Unohdamme nimiä, puhelinnumeroita, kouluaikaisia biologian oppeja ja viime vuoden tapahtumia. Opitut taidot ja tärkeimmät muistot eivät kuitenkaan yleensä katoa mielestä. Ystävien nimet, polkupyörällä ajaminen, muistot hääpäivästä ja jokin merkittävä lapsuuden tuoksu todennäköisesti säilyvät koko elämän.

Unohtamisen syitä ja teorioita

Usein arjen unohtelussa on kyse keskittymiskyvyn vaikeuksista, ei niinkään muistin virheistä. Asiaa ei ole alun alkaenkaan painettu kunnolla mieleen, kun esimerkiksi lukiessa huomaamatta pohtiikin samalla huomista ostoslistaa tai työpäivää. Vaikka silmät liikkuvat tekstin mukana, ei tieto tallennu mieleen, jos ajatukset ovat muualla.

Muistin toiminnassa onkin olennaista tarkkaavaisuuden suuntaaminen. Tarkkaavaisuus herpaantuu esimerkiksi väsyneenä, kivuliaana tai masentuneena, ja toiminnasta tulee hajanaista. Toisaalta oikea vihje, kuten aiheeseen liittyvä tuoksu, valokuva tai ihminen, voi kuitenkin palauttaa vanhankin muiston elävänä mieleen.

Unohtamisesta tunnetaan monenlaisia teorioita. Mikään niistä ei päde jokaisessa tilanteessa, mutta ne voivat auttaa ymmärtämään muistamisen ja unohtamisen monimutkaista toimintaa.

Muistaminen voi epäonnistua ja asioita unohtuu, kun

• tiedon tallennus häiriintyy
• muistivihjeet ovat puutteellisia, eikä tietoa löydy tai
• tieto hiipuu pitkäkestoisesta muistista.

Kokeellisen muistitutkimuksen perusteella tiedetään, että terveissäkin aivoissa uuden tiedon unohtaminen on oppimistilanteissa aluksi nopeaa ja tasaantuu ajan myötä. Joskus unohtaminen on seurausta siitä, että eri muistisisällöt häiritsevät muistamista ja aiheuttavat muistettavien asioiden sekoittumista. Sekoittumista voi tapahtua sekä työmuistissa että pitkäkestoisessa muistissa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun juuri mieleen painettu puhelinnumero unohtuu, kun ovikello soi ennen kuin numeron ehtii naputtaa puhelimeen.

Aivojen vauriosta voi joskus harvoin seurata vaikea muistihäiriö, jossa uudet asiat eivät lainkaan kiinnity muistiin ja unohtaminen tapahtuu nopeasti.

Myöhemmällä iällä alkavissa etenevissä muistisairauksissa uuden oppimisen vaikeus ja unohtelu ovat keskeisiä oireita, jotka vähitellen lisääntyvät ja haittaavat päivittäistä elämää. Lisäksi on olemassa torjuntateoria, jonka mukaan ikävät ja epämiellyttävät asiat unohtuvat miellyttäviä helpommin. Tämä selittäisi esimerkiksi sen, miksi jotkut eivät muista sota-aikaa tai traumaattista lapsuutta.

AO. LINKKI LISÄTÄÄN, KUN KOHDESIVU ON VALMIS.

Lue lisää:
Muistiongelmia – milloin huolestua? (linkkaus M-liiton sivuille)