Itsemääräämisoikeus
Itsemääräämisoikeudella tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus päättää omista asioistaan niin kauan kuin hän siihen kykenee ja pystyy ymmärtämään päätöstensä merkityksen ja seuraukset.
Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Tärkeitä perusoikeuksia ovat myös yksityiselämän suoja ja liikkumisvapaus. Kansainväliset sopimukset vahvistavat näitä oikeuksia, kuten henkilökohtaisen vapauden kunnioittamista. Monet perusoikeudet toteutuvat itsemääräämisoikeuden kautta.
Itsemääräämisoikeutta on tärkeä kunnioittaa myös muistisairaan elämässä. Muistisairaus ei poista automaattisesti itsemääräämisoikeutta. Usein muistisairautta sairastava ihminen kykenee yleensä melko pitkään tekemään päätöksiä, jotka koskevat häntä itseään tai hänen taloudellisia asioitaan.
Muistisairaus heikentää vähitellen muistia ja toimintakykyä. Sairauden edetessä pidemmälle tulee eteen tilanne, jossa ihminen ei enää kykene itsenäisesti tekemään päätöksiä omista asioistaan. Silloinkin tulee kunnioittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta, jos hän on aiemmin, vielä päätöksentekokykyisenä, kertonut tahtonsa asiasta.
Itsemääräämisoikeuden yhteydessä puhutaan usein suojaamisen periaatetta. Se tarkoittaa oikeutta saada suojaa muiden aiheuttamilta tai omasta toiminnasta johtuvilta oikeudenloukkauksilta. Suojaamisperiaate voi toteutua esimerkiksi holhoustoimilain mukaisen edunvalvojan määräämisellä tai oikeustoimen julistamisella pätemättömäksi oikeustoimilain mukaisesti.
Oikeudellinen toimintakyky
Oikeudellinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen kykyä ymmärtää, mistä oikeudellisessa asiassa on kyse ja mitä se merkitsee hänen kannaltaan. Kun henkilö on oikeustoimikelpoinen, hän voi tehdä sitovia oikeustoimia. Niitä ovat esimerkiksi lainan antaminen, lahjan antaminen tai edunvalvontavaltuutuksen tekeminen.
Oikeustoimikelpoisuus edellyttää, että henkilö on täyttänyt 18 vuotta. Henkilö ei menetä oikeustoimikelpoisuuttaan, vaikka hänelle vahvistetaan edunvalvontavaltuutettu tai määrätään edunvalvoja.
Oikeustoimikelpoisuutta arvioidaan aina erikseen jokaisen oikeustoimen kohdalla ja suhteessa kyseiseen asiaan. Yksinkertaisia oikeustoimia voi yleensä tehdä pidempään kuin esimerkiksi monimutkaisia varallisuusjärjestelyjä.
Itsemääräämisoikeus sosiaalipalveluissa ja terveydenhoidossa
Itsemääräämisoikeus on johtava periaate myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Asiakasta ja potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Sosiaalipalveluissa asiakkaalla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa niiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä muihin sosiaalihuoltoon liittyviin toimenpiteisiin. Kaikissa asiakasta koskevissa päätöksissä on huomioitava ensisijaisesti asiakkaan etu.
Jos asiakas ei sairauden tai muun syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palveluidensa suunnitteluun tai ymmärtämään päätösten vaikutuksia, hänen tahtoansa on selvitettävä yhteistyössä laillisen edustajan, omaisen tai läheisen henkilön kanssa. Näille tahoille ei siis siirry itsenäistä päätösoikeutta, vaan tarkoitus on selvittää asiakkaan tahtoa henkilöiden kanssa, jotka tuntevat asiakkaan.
Terveydenhuollon potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy hoidosta, häntä tulee hoitaa mahdollisuuksien mukaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Jos potilas ei enää kykene päättämään hoidostaan kuullaan hänen laillista edustajaansa, lähiomaistaan tai muuta läheistään. Tavoitteena on selvittää, mikä hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tätä ei saada selville, hoito toteutetaan potilaan edun mukaisesti. Näissä tilanteissa tarvitaan potilaan edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen suostumus, joka perustuu potilaan aiemmin ilmaisemaan tahtoon tai hänen etuunsa. Jos suostumusta ei anneta, pyritään löytämään muu hyväksyttävä hoitotapa. Eriävissä mielipiteissä noudatetaan potilaan etua.
Hoitotahto
Hoitotahdolla tarkoitetaan potilaan etukäteen ilmaisemaa tahtoa hoidostaan siinä tilanteessa, kun hän ei kykene enää itse ilmaisemaan tahtoaan. Henkilön tekemää hoitotahtoa on terveydenhuollossa noudatettava.
Toisinaan hoitotahtoon on kirjattu myös hoivaan liittyviä toiveita, jotka olisi hyvä olla tiedossa hoivapalveluita saadessa. Toiveet voivat liittyä esimerkiksi mieluisiin harrastuksiin tai lempiruokiin.
Itsemääräämisoikeuden rajoittaminen
Tällä hetkellä Suomessa ei ole voimassa olevaa lakia, joka sääntelisi ikääntyneiden palveluissa tapahtuvaa itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Rajoitustoimia koskevaa sääntelyä on vain kehitysvammaisten erityishuoltolaissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa ja tartuntatautilaissa.
Perusoikeuksien rajoittamisesta tulisi aina säätää laissa. Koska erillistä lakia ei ole, käytännön toimintaa ohjaavat tällä hetkellä laillisuusvalvojien, kuten eduskunnan oikeusasiamiehen, ja perustuslakivaliokunnan ratkaisut. Nämä linjaukset ovat merkittäviä arjen käytännöissä.