Kulttuuritaustan huomioiminen asiakastyössä
Fatima, 85, asui hoivakodissa muistisairautensa vuoksi. Hän oli tottunut siihen, että perhe ja yhteisö huolehtivat toisistaan, erityisesti ruokailuhetkinä, jotka olivat yhteisiä perhepiirissä. Hän koki, että ruokailutilanteissa oli yksinäistä, eikä yhteisöllisyyden tunne ollut hoivakodissa esillä. Fatima kaipasi kulttuurisesti merkityksellisiä hetkiä, kuten musiikkia ja tanssia. Leena, hoitaja, huomasi Fatiman eristäytymisen ja mietti, kuinka tarjota hetkiä, jotka tukisivat sekä hänen kulttuuritaustaansa että hänen yksilöllisiä tarpeitaan.
Miten ammattilainen voi huomioida muistisairaan henkilön kulttuuritaustaa ja yksilöllisiä tarpeita?
Kulttuurisensitiivisyys tarkoittaa kykyä ja halua ymmärtää eritaustaisia ihmisiä ilman ennakkoluuloja. Muistityössä tämä tarkoittaa, että asiakas kohdataan yksilönä, mutta hänen kulttuurinsa erityispiirteet ja perheen rooli otetaan huomioon.
Kohtaamisen lähtökohtana on ihmiskeskeinen ja kulttuurisensitiivinen asenne: jokainen ihminen on ainutlaatuinen. Kielelliset ja kulttuuriset erot voivat aiheuttaa haasteita, mutta täydellistä tietoa ei tarvita – oppiminen tapahtuu myös erehdysten kautta.
Tärkeintä on läsnäolo, empatia, aito kiinnostus ja halu kuunnella. Kysyminen on sallittua ja suositeltavaa – pienet kysymykset voivat avata paljon (esim. ”Miten sanotaan ’nuku hyvin’ venäjäksi?”). Kulttuurien erityispiirteet näkyvät arjessa monin tavoin – esimerkiksi siinä, mitä syödään ja juodaan, miten pukeudutaan, miten uskonto tai tavat vaikuttavat elämään, millainen käsitys ajasta, sukupuolista tai perheestä on, ja miten perinteitä vaalitaan.
Suomen kulttuurisesti monimuotoinen väestö
Suomi on jo kauan ollut monimuotoinen maa. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa ja kielivähemmistöjä ovat mm. suomenruotsalaiset, romanit ja inkerinsuomalaiset. Väestöön kuuluu ihmisiä yli 180 eri kieli- ja kulttuuritaustasta sekä eri maista muuttaneita että Suomessa syntyneitä ihmisiä, joiden juuret ovat muualla.
Vieraskielisten osuus väestöstä on tällä hetkellä 10% ja kasvaa jatkuvasti, mikä tarkoittaa että Suomessa asuu yhä enemmän muistisairaita henkilöitä, joilla on muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä. Yleisimmät kieliryhmät ovat venäjä, viro, arabia ja englanti. Kieliryhmät ja määrät vaihtelee alueittain ja muistityössä on onkin hyvä huomioida oman alueen tilanne. Lisätietoa eri kieli- ja kulttuuritaustaisista Suomessa löydät täältä.
Näkemys muistisairauksista eri kulttuureissa
Muistiyössä on hyvä tiedostaa, että:
- Maahanmuuttajilla voi olla suurempi riski sairastua muistisairauksiin mm. kielimuurien, tiedon puutteen ja sosiaalisen eristymisen vuoksi.
- Kulttuuritaustalla voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten henkilö tai perhe suhtautuu muistisairauteen ja palveluihin. Kaikissa kielissä ei edes ole omaa sanaa muistisairaudelle.
- Muistisairauden oireiden tunnistaminen ja ajatus sairastumisen syystä voivat riippua kulttuurisista käsityksistä terveydestä ja sairaudesta.
- Joissain kulttuureissa sairaudesta ei ole tapana puhua perheen ulkopuolella, ja siihen voi liittyä vahvaa stigmaa, pelkoa ja häpeää.
Muistitutkimuksissa huomioitavat asiat
- Perustutkimukset muistisairauden selvittämiseksi ovat samat kuin kantaväestöllä.
- Muistitestit olisi hyvä suorittaa asiakkaan äidinkielellä aina kun se on mahdollista.
- Jos käytetään tulkkia, olisi tärkeää että tulkki on tietoinen muistisairauden vaikutuksista kielellisiin toimintoihin.
- Osa Suomessa käytetyistä testeistä löytyy muilla kielillä, kaikki testit eivät ole kulttuurisesti adaptoituja.
- Diagnoosia tehdessä on tärkeää huomioida asiakkaan kokonaistilanne ja kulttuuristen tapojen vaikutus tutkimustilanteissa.
- Läheisten rooli voi olla merkittävä tiedon antajina tutkimusprosessissa.
Käsitys muistisairauden hoidosta eri kulttuureissa
- Eri maissa on erilaisia tapoja hoitaa muistisairaita, ja kotimaan käytännöt voivat vaikuttaa siihen, miten ja milloin maahan muuttaneet hakeutuvat hoitoon Suomessa.
- Maahan muuttaneet hakeutuvat usein muistisairauden hoitoon myöhemmin kuin kantaväestö. Hoitoon pääsyä voivat viivästyttää esimerkiksi sairauteen liittyvä stigma, luottamuksen puute, aikaisemmat kielteiset kokemukset sekä taloudelliset haasteet.
- Näkemykset muistisairauden hoidosta vaihtelevat eri kulttuureissa, ja myös saman perheen sisällä voi esiintyä erilaisia käsityksiä. On hyvä selvittää asiakkaalta ja hänen läheisiltään, millaisia odotuksia heillä on hoitoon osallistumisesta.
- Monilla maahan muuttaneilla on käytössään vähemmän tukipalveluita, joten on tärkeää huomioida, miten omaishoitajana toimiva läheinen itse jaksaa.
- Monikulttuurisessa perheessä yhteinen kieli saattaa kadota muistisairauden myötä. Suomessa asuu myös ihmisiä, jotka kantavat vastuuta kotimaassa asuvan muistisairaan läheisensä hoidosta.
- On kuitenkin tärkeää muistaa, että kulttuuri ei yksin määritä yksilön käsityksiä terveydestä tai hoidosta.
Yksilötehtävät:
- Kulttuuritietoisuuden vahvistaminen. Ajattele kohtaamisia eri kulttuurista tulevan henkilöiden kanssa vapaa-ajalla, lomalla tai työssä. Reflektoi seuraavia asioita:
- Mikä toimi hyvin?
- Millaisia eroja huomasit?
- Miten reagoit?
- Miten kommunikoit?
- Mitä opit kohtaamisesta?
- Muuttuiko kuvasi henkilöstä tai kulttuurista kohtaamisen aikana?
- Miten voit kohdata muistisairaan henkilön kunnioittavasti kulttuurista riippumatta ja osoittaa, että arvostat hänen taustaansa? Miten esimerkiksi hoiva-asumisessa voisi huomioida asukkaan kulttuuriset erityispiirteet?
Ryhmätehtävät:
- Kulttuurinen peili. Keskustelkaa, mitkä seuraavista pitävät paikkansa ryhmän jäsenten kohdalla ja jakakaa omia kokemuksianne:
- Voin tehdä omat valintani siitä, mitä ja missä haluan opiskella tai työskennellä.
- Tiedän, että minun pitäisi aina neuvotella vanhempieni kanssa tärkeistä päätöksistä.
- Perheen tarpeet ovat tärkeämpiä kuin se, että teen mitä haluan.
- Minut on kasvatettu olemaan ilmaisematta mielipiteitäni, vaan kuuntelemaan niitä, jotka ovat minua vanhempia.
- Muistisairaudesta puhuminen on tabu omassa kulttuurissani.
- Luotan lääkäriin muistisairauden hoidossa enemmän kuin perheeseeni.
- Muistisairauden oireita pidetään luonnollisena osana vanhuutta.
- Ammattilaisten puoleen käännytään vasta, kun perhe ei enää pärjää.
Miten luulette, että henkilö toisesta kulttuurista näkee nämä väittämät?
- Perheen rooli ja odotukset. Kuvailkaa, miten eri kulttuureissa saatetaan nähdä perheen rooli muistisairaan hoidossa. Pohtikaa esimerkiksi:
- Kenen odotetaan huolehtivan hoidosta?
- Missä hoitoa tyypillisesti annetaan – kotona vai hoiva-asumisessa?
- Miten hoitoa koskevat päätökset tehdään?
- Miten nämä kulttuuriset odotukset voivat vaikuttaa hoitokokemukseen?
- Mitä oletuksia hoitojärjestelmät joskus tekevät?
Katso myös
Kulttuurinen herkkyys kohtaamisissa
Tutustu teemaan
Ennakkoluulojen vaikutus muistityössä
Tutustu teemaan
Vuorovaikutus eri kielitaustaisen asiakkaan kanssa
Tutustu teemaanLisätiedot
Muistiopas-hanke; eri kieli- ja kulttuuritaustaisten muistisairaiden ja läheisten tukeminen, monikulttuurisen muistityön kehittäminen ja vahvistaminen (suomi, svenska, English)
Muistiopas-hanke; eri kieli- ja kulttuuritaustaisten muistisairaiden ja läheisten tukeminen, monikulttuurisen muistityön kehittäminen ja vahvistaminen (suomi, svenska, Deutsch, English)