Muistisairaudet voivat vaikuttaa kommunikointiin monin tavoin. Sairastunut voi joutua hakemaan sanoja, jolloin keskustelun rytmi hidastuu. Sanat voivat korvautua samankaltaisilla mutta merkitykseltään erilaisilla sanoilla, sanavarasto kaventua, aiheessa pysyminen vaikeutua ja aloitekyky heikentyä. Myös puheen ymmärtämisen haasteet ovat yleisiä. Sairauden edetessä puhuttu kieli saattaa kadota jopa kokonaan.
Kommunikoinnin haasteet koskettavat koko lähipiiriä, ja niitä onkin kuvattu jopa yhdeksi eniten elämänlaatuun vaikuttavista sairauden oireista. Läheiset kertovat usein oppineensa kommunikoinnin tuen keinoja “kantapään kautta”, eli ajan kanssa yritysten ja erehdysten avulla. Moni on kertonut toivovansa, että olisi kuullut mahdollisista kommunikoinnin haasteista ja ratkaisuista jo paljon aikaisemmin.
Tähän tarpeeseen vastataksemme olemme koonneet Muistiliiton sivuille materiaalipaketin, jossa esitellään yleisiä kommunikoinnin haasteita ja erilaisia tukikeinoja niiden ratkaisemiseksi. Materiaali on kehitetty yhdessä muistisairauteen sairastuneiden ja heidän läheistensä sekä monialaisten ammattilaisten kanssa.
Tätä juttua varten olemme koonneet joitakin käytännön esimerkkejä ja omaisten kokemuksia toimivista kommunikoinnin tuen keinoista. Kokemukset ja sitaatit on kerätty osana Muistiliiton Omin sanoin -hanketta.
Kokeile rohkeasti erilaisia tapoja kommunikoida
Kommunikoinnin tukemisessa monipuolisuus on valttia. Hyvä vuorovaikutus on paljon muutakin kuin sanoja, joten puheen rinnalla kannattaa rohkeasti kokeilla muitakin tapoja kommunikoida. Eräs omainen kertoi koskettavasti musiikin voimasta: hänen muistisairautta sairastavan puolisonsa hammaslääkärikäynti ei ollut sujua, kunnes hän keksi laulaa puolisolleen tärkeää laulua. Laulun avulla puoliso rentoutui, ja hoitotoimenpide sujui paljon mukavammin.
Musiikin lisäksi myös tuoksut, kuvat, tutut maut tai hypisteltävät esineet voivat olla tärkeitä hyvän, turvallisen ja arvostavan vuorovaikutuksen rakentamiseksi. Syksystä pitävää henkilöä voivat ilahduttaa syksyn lehdet hoivakodin huoneen seinillä, ja eräs omainen olikin laminoinut lehtiä ja asetellut niitä kauniisti esille.
Käytännön asioiden hoitamisen tueksi toimiva keino ovat sanalistat ja asioiden kirjoittaminen. Asioiden kirjoittaminen ylös on monelle avuksi etenkin muistisairauden alkuvaiheessa. Aktiivinen kalenterin käyttäminen, muistivihko ja kynä puhelimen vieressä tai muistilaput jääkaapin ovessa ovat monelle tuttuja välineitä.
Jos muistisairaus vaikuttaa jo varhain puheeseen tai puheen ymmärtämiseen, kirjoitetut tukisanat voivat olla korvaamaton apu. Hankkeen kokeilujaksolle osallistunut pariskunta kertoi hyödyntävänsä ruokien valinnassa kirjoitettuja listoja, joista sairastunut sai valita mieleisensä ruoan seuraavalle aterialle. Joskus toistuva “en tiedä” vastauksena kysymyksiin voikin olla merkki kommunikoinnin haasteesta, ei välinpitämättömyydestä. Kokeile kirjoittaa tärkeimmät asiat ylös keskustelun tueksi. Jos tämä toimii hyvin, kannattaa testata mukana kulkevaa sanakansiota, johon sairastuneelle tärkeitä sanoja ja lyhyitä lauseita voi koota teemoittain.
Lämmin ja toimiva vuorovaikutus ei vaadi sanoja
Monesti tekstin hahmottaminen muuttuu sairauden edetessä haastavammaksi. Tällöin kuvien käyttäminen kommunikoinnin tukena voi olla hyödyksi arjen toiminnoissa ja valintojen mahdollistamisessa. Muistisairauteen sairastuneen oikeutta tehdä omaa elämäänsä koskevia päätöksiä tulisi tukea mahdollisimman pitkälle.
Kysymysten esittämisessä selkeät vastausvaihtoehdot helpottavat vastaamista: esimerkiksi “Haluatko kahvia vai teetä?” sen sijaan, että kysyisit “Mitä haluaisit juoda?”. Lisäksi voit havainnollistaa vaihtoehtoja kuvien tai esineiden avulla, jolloin kysymys selkiytyy entisestään. Sairastunut voi tällöin ilmaista valintansa osoittamalla, jos puheen tuottaminen on hankalaa. Huomioithan, että vastaamiseen tulee antaa riittävästi aikaa.
Kuvia voi hyödyntää monella tapaa, ja niiden avulla voidaan käydä jopa kokonaisia keskusteluja. Eräs esimerkki tästä on Keskustelumatto-menetelmä (engl. Talking Mats®), johon löytyy ohjeita ja materiaaleja Muistiliiton sivuilta. Keskustelumatosta on saatu joissakin tapauksissa ratkaisevaa apua kommunikointiin.
– Henkilö hyräilee ja laulaa jatkuvasti. Kun käytin (keskustelu)mattoa, hän kuunteli hyräilemättä. Kokonaisia lauseita saattoi tulla vastaukseksi, kuvailee ikääntyneiden asumispalvelussa työskentelevä vastaaja.
Joskus toimivat kommunikoinnin tuen ratkaisut voivat yllättää, joten erilaisia keinoja kannattaa kokeilla ennakkoluulottomasti. Yhtä kaikille sopivaa keinoa ei ole olemassa, sillä ihmiset ovat aina yksilöitä.
Kaikkein tärkeintä on kohdata ihminen ihmisenä
Muistisairauden edetessä sanattoman vuorovaikutuksen – ilmeiden, eleiden ja kosketuksen – merkitys kasvaa. Kosketusta voidaan hyödyntää tietoisesti arjen toimintojen tukena silloinkin, kun sanat eivät enää riitä. Kokeile tarjota tukea suuntien, tilojen ja kehon osien hahmottamiseen kosketuksen avulla. Voit auttaa esimerkiksi istuutumisessa ohjaamalla sairastuneen kosketukseen tuolin ja pöydän kanssa, tai avustaa syömisessä suuntaamalla kevyesti kättä kohti suuta.
– Kosketus on ainoa, mikä toimii. Vaikka kuinka karjuisi, että tee se ja se, niin se ei toimi. Siinä vain hermostuttaa itsensä ja toisen, kuvailee eräs muistisairauteen sairastuneen omainen.
Moni läheinen kertoo, miten oman kommunikoinnin sopeuttaminen on ollut avainasemassa arjen haasteiden ratkaisemisessa. Tavoitteena on lisäksi tukea sairastuneen omatoimisuutta ja toimintakyvyn säilymistä.
Vaikka kommunikoinnin keinot voivat muuttua sairauden edetessä, tietyt ydinasiat säilyvät. Tilanteeseen rauhoittuminen, riittävän ajan tarjoaminen, katsekontakti ja lempeä kosketus kantavat jo pitkälle. Ennen kaikkea ne viestivät sairastuneelle, että hänestä välitetään.
Vuorovaikutus on hyvää silloin, kun muistisairauteen sairastunut kohdataan arvokkaana ja ainutlaatuisena ihmisenä. On tärkeää, että hänelle annetaan mahdollisuus osallistua ja tulla kuulluksi, vaikka sanoja ei enää löytyisi.
Kommunikoinnin tuen materiaalipaketti on vapaasti kaikkien käytettävissä osoitteessa www.muistiliitto.fi/kommunikointi. Se sisältää yleisiä kommunikoinnin haastetilanteita ratkaisuehdotuksineen sekä ohjeita kommunikoinnin tukemiseen kirjallisesti, kuvien avulla ja kosketusta hyödyntäen.
Teksti: Anna Heino ja Nina Kalliomäki
Kuva: Vilja Tuohino / Karu Films
Maksuton webinaari 23.10.2025 klo 13–15: Muistisairauteen sairastuneen vuorovaikutuksen tukeminen – työkaluja ja ideoita läheisille
Lämpimästi tervetuloa perehtymään muistisairauteen sairastuneen kommunikoinnin tukemiseen! Webinaari on maksuton ja kaikille avoin. Sisältö on suunnattu erityisesti sairastuneiden läheisille, mutta muutkin aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan.
- Kommunikoinnin tuen materiaalit on kehitetty osana STEA:n rahoittamaa Omin sanoin -hanketta (2023–2025)
- Materiaalien kokeilujaksolle osallistuneista läheisistä (66 hlöä) 97 prosenttia koki saaneensa uutta tietoa kommunikoinnin tukemisesta ja 88 prosenttia arvioi materiaalien lisäävän motivaatiotaan kommunikoinnin tuen keinojen käyttämiseen. 83 prosenttia vastasi ymmärtävänsä muistisairauteen sairastuneen läheisensä tarpeita aiempaa paremmin.
- Ammattilaisista (77 hlöä) 92 prosenttia arvioi materiaalien auttavan heitä työssään muistisairauteen sairastuneiden ja läheisten tukemisessa.
Tilaa Muisti-lehti
Haluatko elämänmakuista luettavaa suoraan postilaatikkoosi? Liity jäseneksi muistiyhdistykseen, saat Muisti-lehden ja paljon muita etuja. Myös pelkkä lehden tilaus on mahdollinen.
