Muistisairauksien oireet
Muistisairauksiin liittyy moninaisia oireita. Osa liittyy juuri tiettyyn muistisairaus -diagnoosiin, ja osa on tyypillisiä lähes kaikille eteneville muistisairauksille.
Tunnetuin yhteinen oire muistisairauksissa on muistin ja muun kognitiivisen toimintakyvyn (eli tiedonkäsittelyn) heikkeneminen.
Lisäksi muistisairauksiin liittyy seuraavia oireita, jotka näyttäytyvät sairauden edetessä tai voivat olla ensimmäinen oire alkavasta muistisairaudesta:
- toiminnanohjauksen ja aloitekyvyn heikkeneminen
- tarkkaavuuden ja hahmottamisen häiriöt
- puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeudet
- uni- ja vireystilan häiriöt
- persoonallisuuden muutokset
- neuropsykiatriset oireet
- fyysiset muutokset.
Muutokset muistisairaan käyttäytymisessä
Joskus muistisairaus tuntuu muuttavan koko ihmisen luonteen, toimintatavat ja käyttäytymisen. Kaikkea muistisairaan ihmisen toimintaa ei kuitenkaan pidä laskea sairastumisen syyksi, sillä ihminen tunteineen ja tarpeineen ei katoa sairauden taakse.
Kun muistisairas ihminen käyttäytyy muiden mielestä epätavanomaisesti, ”oudosti” tai poikkeavasti, on helppo ajatella hänen olevan ”vaikeasti muistisairas” tai tahallaan ilkeä ja hankala. Reaktiot voivat tuntua käsittämättömiltä tai kiusallisilta, mutta ovat usein muistisairaalle itselleen järkeviä ja loogisia. Pitkään on puhuttu käytösoireista, mikä on harhaanjohtavaa ja sairastuneen persoonaa ja tarpeiden ilmaisua mitätöivää.
Aiemmin käytösoireiksi kutsuttuja neuropsykiatrisia oireita esiintyy jossakin vaiheessa 90%:lla sairastuneista. Neuropsykiatriset oireet johtuvat hermoston poikkeavasta toiminnasta ja ne saattavat ilmetä seuraavasti:
- Masennus
- Apatia
- Levottomuus
- Ahdistuneisuus
- Vaeltelu
- Harhaluuloisuus/aistiharhat
- Uni- ja valverytmin häiriöt
Muistisairas ihminen reagoi ympäristönsä tapahtumiin ja omiin sisäisiin kokemuksiinsa aivan kuten meistä jokainen. Niinpä käyttäytymisen ja tunteiden ilmaisun tapoja ei useimmiten ole tarpeen tai edes mahdollista hoitaa lääkehoidon avulla, vaan lääkkeettömästi. (linkki sivuille lääkkeetön hoito)
Muistisairaan ihmisen neuropsykiatriset oireet vaikuttavat negatiivisesti häneen itseensä ja kuormittavat suuresti hänen läheisiään. Oireiden syyt tai niiden vaikeutuminen tulee selvittää yhdessä ammattilaisen esim. muistikoordinaattorin, kotihoidon työntekijän tai lääkäri kanssa. Hoitamattomina ne vaikuttavat sekä muistisairaan että hänen läheisensä elämänlaatuun sekä lisäävät ulkopuolisen avun ja palvelujen tarvetta.
Se, miten kohtaamme muistisairaan ihmisen, vaikuttaa suuresti sairastuneen hyvään oloon, turvallisuuden tunteeseen ja käyttäytymiseen. Vinkkejä kohtaamiseen (linkki sivuille muistisairaan kohtaaminen).
Muistisairauden oireisiin ja niiden voimakkuuteen vaikuttaa muun muassa:
- muistisairauden diagnoosi
- muistisairauden vaikeusaste
- sairastuneen peruspersoonallisuus
- sairastuneen eletty elämä kaikkine kokemuksineen, tunteineen ja totuttuine tapoineen
- kipu, matala verenpaine, väsymys tai muu epämukavuus
- toisen ihmisen (kielteinen) suhtautuminen sairastuneeseen
- haasteet sairauteen sopeutumisessa
- turvallisuuden tunne, ärsykkeiden määrä ja ympäristön rauhallisuus/levottomuus sekä
- hoidon ja kuntoutuksen vastaaminen yksilöllisiin tarpeisiin
Onko sinulla kysyttävää?
MUISTINEUVO-tukipuhelin muistisairaille, läheisille sekä muististaan huolestuneille.
Avoinna ma, ti ja to klo 12–17 (puhelun hinta operaattorin hinnoittelun mukaan).
Läheinen, kaipaatko tukea?
VERTAISLINJA-tukipuhelin muistisairaiden läheisille.
Avoinna ma–la klo 17-20 (puhelu on maksuton).