Asumismuodot
Muistisairaan asumisen vaihtoehtoja on erilaisia, eikä asumisen ennakointi tarkoita aina muuttamista uuteen ympäristöön. Asumisen muuttunut tarve voi olla myös väliaikaista, esimerkiksi putkiremontin tai muistisairaan tai omaishoitajan leikkauksesta toipumisen ajaksi. Jokaisen muistisairaan asumisen tarpeet ovat yksilöllisiä.
Jos kotiin tarvitaan enemmän apua ja tukea, on hyvä pohtia, palveleeko nykyinen koti vai voisiko muuttaminen keskeisemmälle sijainnille tai lähemmäksi omia tukiverkkoja helpottaa arkea? Jos perheessä on kyse omaishoitotilanteesta, on tarpeen pohtia heti omaishoidon alettua, miten omaishoitajan lakisääteiset vapaat voidaan toteuttaa. Vapaapäivät tukevat sekä omaishoitajan että hoidettavan jaksamista. Jos omakotitalossa asuminen tuntuu kaikkine piha- ja huoltotöineen raskaalta, voisiko kerrostalo asuminen tuoda arkeen helpotusta? Asumista kannattaa tarkastella myös välimatkojen ja etäisyyksien näkökulmasta, jos esimerkiksi autolla liikkuminen ei ole vaihtoehto. Olisiko parempia asua taajamassa, jossa palvelut ovat kävelymatkan päässä?
Asumismuotoja on useita erilaisia eikä muuttamisen tarvitse tarkoittaa välttämättä asunnon ostamista. Erilaisiin omistusmuotoihin ja vuokrasopimuksiin kannattaa tutustua. Vuokra-asuminen voi muuttaa asumisen kustannuksia pienemmäksi esimerkiksi ylläpitokulujen pienentyessä tai jos asumiskustannukset ja ylläpito ovat yhden henkilön varassa. Erilaiset senioritalot voivat tuoda mukanaan yhteisöllisyyttä ja naapuriapua.
Lyhyt- tai pitkäaikaishoitoon siirtymiseen vaikuttavat muun muassa perheen sisäiset suhteet, läheisten mahdollisuudet omaishoitoon, omaishoitajan psyykkinen ja fyysinen terveydentila, sekä saatu tuki ja apu.
Erilaisia asumismuotoja
Vuokra-asuminen
Vuokra-asuminen perustuu vuokrasopimukseen, jossa lainsäädännön lisäksi sovitaan osapuolten kesken monista seikoista, kuten huoneiston kunnosta, kunnossapitovastuusta ja vuokran määrästä sekä mahdollisista korotuksista. Lisätietoa vuokra-asumisesta Kuluttajaliiton verkkosivuilta
Asumisoikeusasunto
Asumisoikeus on vaihtoehto asunnon vuokraamiselle ja omistamiselle. Asumisoikeusasuntoon pääsee tehtyään asumisoikeussopimuksen ja maksettuaan asumisoikeusmaksuna osan asunnon hankintahinnasta. Sen jälkeen maksetaan asumisen aikana käyttövastiketta. Asumisoikeusasuntoja on tarjolla suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa. Valtion tuella tuotettuja asumisoikeusasuntoja omistavat kunnat, yleishyödylliset yhteisöt ja asumisoikeusyhdistykset. Valtion lainoittaman tai korkotukeman asumisoikeusasunnon yli 55-vuotiailla hakijoilla ei ole varallisuusrajoja. Lisätietoa asumisoikeusasunnosta Kuluttajaliiton verkkosivuilta.
Osaomistusasunto
Osaomistusasuminen mahdollistaa asukkaalle ensin osuuden lunastamisen asunnosta ja myöhemmin koko asunnon omistamisen. Aluksi asukas asuu vuokralla ja voi myöhemmin lunastaa asunnon omakseen, mikä madaltaa omistusasunnon hankkimisen kynnystä erityisesti niille, joilla ei ole mahdollisuutta suoraan ostaa omaa asuntoa. Lisätietoa osaomistusasunnoista Aran verkkosivuilta.
Asumisneuvonta
Asumisneuvonnalla tarkoitetaan työtä, jonka tavoitteena on asumisen turvaaminen ennaltaehkäisemällä ja ratkaisemalla asumisen ongelmia sekä opastamalla asumiseen liittyvissä asioissa. Asumisneuvojaan voi olla yhteydessä, vuokran maksuun liittyvissä asioissa tai tilanteeseen sopivan asumisenvaihtoehdon selvittämisessä. Asumisneuvonta on yleistynyt viime vuosina ja oman alueen asumisneuvontaa voi kysyä kunnasta tai omalta vuokranantajalta. Lisää asumisneuvonnasta voi lukea Aran verkkosivuilta.
Senioriasuminen
Senioriasunnot ovat usein yli 55-vuotiaille tarkoitettuja kerrostaloasuntoja, joissa on huomioitu tilojen esteettömyys. Asunnot ovat usein vuokra-, asumisoikeus tai osaomistusasuntoja. Taloissa on usein myös yhteisiä tiloja sekä harrastustoimintaa. Kysy lisää omasta kotikunnasta.
Intervallijaksot
ntervallihoito eli vuorohoito tai lyhytaikaishoito tarkoittaa lyhytaikaista hoitoa, joka toteutuu kodin sijaan esimerkiksi ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä.
Intervallihoidon tavoitteena on tukea muistisairaan ihmisen toimintakykyä ja samalla tarjota omaishoitajalle tauko hoivavastuusta. Usein jaksoja hyödynnetään omaishoitajan lakisääteisten vapaiden järjestämiseen. Intervallijakso voidaan sopia yksilöllisesti, tyypillisesti ne kestävät 2–7 vuorokautta. Toiset hyödyntävät jaksoja säännöllisesti ja toiset satunnaisesti. Intervallihoito voi tulla kyseeseen myös jonkin yllättävän tilanteen, kuten kodin vesivahingon tai toimintakyvyn muutoksen, kuten leikkauksesta toipumisen yhteydessä. Palvelu on maksullista ja se perustuu sosiaalihuoltolakiin. Kysy lisää omalta hyvinvointialueeltasi.
Lisätietoa:
Tukea omaishoitotilanteisiin, Omaishoitajaliitto
Perhehoito
Perhehoidolla tarkoitetaan ikäihmisen hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan tai ikäihmisen omassa kodissa. Perhehoitaja on käynyt tehtävän edellyttämän ennakkovalmennuksen.
Perhehoitoa haetaan hyvinvointialueen palveluohjauksen kautta. Esimerkiksi hyvinvointialueen palveluohjaaja arvioi yhdessä ikäihmisen ja hänen läheistensä kanssa palvelutarpeen ja tilanteeseen sopivan palvelumuodon, joka voi olla perhehoito.
Perhehoidolla on monia muotoja. Osavuorokautinen ja lyhytaikainen perhehoito on hyvä tuki omaishoitajan arkeen. Kiertävä perhehoitaja voi tulla ennalta sovitusti muistisairaan kotiin, osapäiväinen perhehoito voi mahdollistaa omaishoitajan työssä jatkamista, lyhytkestoinen perhehoitoa voidaan hyödyntää intervallijaksojen tavoin tai perhekoti voi olla ihmisen loppuelämän koti ja tällöin puhtaan pitkäaikaisesta perhehoidosta.
Perhehoito sopii sellaiselle ihmiselle, jolla on kotiin annettavista palveluista huolimatta vaikeuksia selviytyä arjessa, mutta joka ei vielä tarvitse ympärivuorokautista palveluasumista. Se sopii myös muistisairaille, joiden avuntarve ei ole suuri, eikä huolenpitoa tarvita ympäri vuorokauden. Perhehoidossa olevan ihmisen tulee pääsääntöisesti pärjätä yöt ilman säännöllistä apua.
Lisätietoa:
Yhteisöllinen asuminen
Yhteisöllinen asuminen on hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa yksikössä, jossa asiakkaat saavat tarpeisiinsa sopivan asunnon ja mahdollisuuden osallistua sosiaaliseen toimintaan. Yhteisöllinen asuminen on suunnattu henkilöille, joiden toimintakyky on alentunut tai jotka tarvitsevat lisää hoitoa ja huolenpitoa esimerkiksi korkean iän, sairauden, vamman tai vastaavan syyn takia. Yhteisöllisessä asumisessa henkilökunta ei ole paikalla ympärivuorokautisesti, eikä asumista sido henkilöstömitoitus.
Yhteisöllinen asuminen perustuu hyvinvointialueen tekemään asiakkaan palvelutarpeen arviointiin, asiakassuunnitelmaan ja päätökseen yhteisöllisen asumisen järjestämisestä. Asukkaalle laaditaan vuokrasopimus. Asiakkaan yksilölliset sosiaalipalvelut arvioidaan tarpeen mukaan erikseen. Yhteisöllisestä asumisesta säädetään sosiaalihuoltolaissa (21 b § (26.8.2022/790)).
Aiemmin yhteisöllisestä asumisesta käytettiin palveluasuminen käsitettä. Lisätietoa yhteisöllisestä asumisesta: https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/yhteisollinen-asuminen
Ympärivuorokautinen palveluasuminen
Suurin ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä ennakoiva tekijä on sairastuneen käyttäytymisen muutokset, jotka läheiset kokevat raskaiksi. Myös sairauden nopea eteneminen, lisääntyvä avuntarve, turvattomuus sekä kävely- ja pidätyskyvyn menettäminen ennakoivat kotihoidon loppumista.
Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on jatkuvaa, esimerkiksi siinä tilanteessa, kun muistisairaus on edennyt ja avun tarve on suurta. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä henkilöstöä on paikalla ja palveluja järjestetään asiakkaan tarpeen mukaisesti ympärivuorokautisesti. Ympärivuorokautista palveluasumista sitoo henkilöstömitoitus.
Uudessa laissa puhutaan tehostetun palveluasumisen sijaan ympärivuorokautisesta palveluasumisesta.
Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta säädetään sosiaalihuoltolaissa (21 c § (26.8.2022/790)). Ympärivuorokautisesta palveluasumisesta tehdään päätös, joka pohjautuu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan. Muistisairas ja läheinen voivat hyödyntää Muistiliiton tarkistuslistaa asuin- ja hoivapaikan valintaan ja arviointiin.
Laitoshoito
Laitoshoidon yksiköitä on ajettu alas viimeisen vuosikymmenen aikana. Laitoshoitoa järjestetään vain henkilön terveydentilaan tai turvallisuuteen liittyvin perustein. Laitoshoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista, päivisin, öisin tai ympärivuorokautisesti. Laitoshoidosta säädetään sosiaalihuoltolaissa (22 §).