Aivoterveys

Mitä aivoterveys on?

Aivoterveys tarkoittaa aivojen hyvinvointia ja niiden toimintakyvyn ylläpitämistä. Aivoterveys on keskeinen osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, sillä se vaikuttaa muun muassa liikkumiseen, ajatteluun, muistiin, oppimiseen, tarkkaavaisuuteen, kommunikaatioon ja havaitsemiseen. 

Aivoterveydestä huolehtiminen on elinikäinen prosessi. Aivot tarvitsevat säännöllisesti mielekästä tekemistä ja toimintaa sekä oikeanlaisia ravinteita ja riittävästi happea. Tätä voidaan edistää terveellisillä elintavoilla.

Aivoterveyden kannalta on tärkeää pienentää myös aivoihin kohdistuvia riskejä suojaamalla niitä vammoilta ja ehkäisemällä sairauksia, jotka voivat vaarantaa aivojen hyvinvointia. Aivoterveys onkin paljon enemmän kuin vain aivosairauksien puuttumista.

Terveelliset elintavat edistävät aivoterveyttä

Suomalainen FINGER-tutkimus on osoittanut, että aivoterveyttä voidaan edistää ja muistihäiriöiden riskiä pienentää huolehtimalla erityisesti viidestä keskeisestä elintavasta. Näistä terveellinen ravinto, säännöllinen liikkuminen ja sydän- ja verisuoniterveyden ylläpitäminen ehkäisevät myös aivoterveyden riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta ja veren rasva- ja sokeriarvoja sekä tyypin 2 diabetesta. Aivoterveyden kannalta tärkeitä ovat myös aivojen aktiivinen haastaminen sekä sosiaalinen aktiivisuus.

Elintapamuutoksiin panostaminen kannattaa kaikenikäisenä. Erityisesti teini- ja eläkeiän elintavoilla on merkitystä mutta myös keski-iän valinnoilla on merkittävä vaikutus myöhäisiän muistisairauksien riskiin. Koskaan ei ole liian aikaista eikä liian myöhäistä aloittaa. Jo pienetkin, kaikkiin viiteen elintapaan tehdyt muutokset edistävät aivoterveyttä sekä pienentävät muistisairauden riskiä tai voivat myöhentää muistisairauden puhkeamista.

Uusia hermosoluja syntyy koko eliniän ajan

Aivojen plastisuus eli muokkautuvuus on yksi modernin aivotutkimuksen havainnoista. Uusia hermosoluja muodostuu syntymän jälkeen enemmän kuin niitä tarvitaan, mutta aivot muokkaantuvat ja verkostot vahvistuvat käytettäessä.

Uusien yhteyksien rakentuminen hermosolujen välille mahdollistaa oppimisen ja ympäristöön sopeutumisen. Aivot siis ohjaavat tekemistämme ja tekeminen puolestaan ohjaa ja aktivoi aivojamme, joten molemmat ovat tärkeitä toisilleen.

Lihasmassan tapaan, iän myötä myös aivoissa tapahtuu kutistumista sekä välittäjäaineiden (dopamiini) ja hermosolujen määrän vähenemistä. Terveellä ihmisellä hermosolujen kato ei ole sattumanvaraista, vaan hermostossa tapahtuu tarkoin säädeltyä ja hienovaraista valikoitumista. Tämä mahdollistaa aivojen parhaan mahdollisen toiminnan ja suorituskyvyn. Muutos vaikuttaa osaltaan ikääntymisen mukanaan tuomiin kognitiivisten toimintojen eli tiedonkäsittelyn muutoksiin.

Mielen hyvinvoinnilla merkittävä yhteys aivoterveyteen

Aivojen ja mielen terveys ja hyvinvointi kytkeytyvät saumattomasti yhteen. Positiivisella mielenterveydellä on useita eri vaikutuksia ja hyötyjä muun muassa parempaan elämänlaatuun ja fyysiseen terveyteen — ja siten myös aivojen terveyteen.

Lyhytaikainen stressi voi auttaa keskittymään ja toimimaan tehokkaasti, mutta pitkäaikainen stressi ja masennus voivat muuttaa aivojen toimintaa ja lisätä riskiä moniin sairauksiin. Hyvä mielenterveys on siis aivoterveyttä ja auttaa parhaimmillaan sopeutumaan ja selviytymään erilaisista elämäntilanteista sekä ehkäisemään sairauksien syntymistä.