Aivoterveys

Aivoterveys

Aivojen toiminta pitää sisällään monia eri asioita. Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävä lepo ja pitkäaikaisen stressin välttäminen.

Aivot vaikuttavat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme ja aivoterveys on näin muutakin kuin vain aivosairauksien puuttumista. Jokainen voi itse vaikuttaa siihen, että tekee aivoterveellisiä ja hyvinvointia tukevia valintoja.

Aivoterveys nähdään kokonaisvaltaisena hyvinvointina, joka pitää sisällään kyvyn elää mielekästä ja merkityksellistä elämää ilman aivosairauksia tai toiminnallisia ongelmia ajattelun, muistin, oppimisen, tarkkaavaisuuden, kielellisten ongelmien tai havaitsemisen osa-alueilla.

Terveelliset elämäntavat tukevat hyvinvointia

Aivoista huolehtiminen on elinikäinen prosessi, sillä niiden terveys näkyy kaikessa toiminnassamme. Aivot tarvitsevat säännöllisesti oikeanlaisia ravinteita ja happea pysyäkseen toimintakykyisenä. On myös tärkeää pienentää niihin kohdistuvia riskejä suojaamalla ja ennaltaehkäisemällä sellaisia vammoja ja sairauksia, jotka vaarantavat aivojemme terveyttä ja hyvinvointia.

Terveellisillä elämäntavoilla voimme pienentää muistisairauden riskiä ja mahdollisesti myöhentää sairastumista tai jopa ehkäistä sitä. Samoilla elämäntapatekijöillä on suotuisia vaikutuksia myös muihin merkittäviin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen sekä moniin syöpäsairauksiin, joten elämäntapatekijöiden tarkastelu kannattaa.

Erityisesti keski-iän elämäntavoilla on vaikutusta myöhäisiän muistisairauden syntyyn, mutta myös teini- ja eläkeiän valinnoilla on tutkitusti tehoa. Koskaan ei siis ole liian aikaista eikä liian myöhäistä aloittaa. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että emme koskaan voi olla täysin varmoja siitä, kuka sairastuu ja kuka ei – elämäntavoistamme huolimatta.

Uusia hermosoluja syntyy koko eliniän ajan

Aivojen plastisuus eli muokkautuvuus on yksi modernin aivotutkimuksen havainnoista. Uusia hermosoluja muodostuu syntymän jälkeen enemmän kuin niitä tarvitaan, mutta aivot muokkaantuvat ja verkostot vahvistuvat käytettäessä.

Uusien yhteyksien rakentuminen hermosolujen välille mahdollistaa oppimisen ja ympäristöön sopeutumisen. Aivot siis ohjaavat tekemistämme ja tekeminen puolestaan ohjaa sekä aktivoi aivojamme, joten molemmat ovat tärkeitä toisilleen.

Lihasmassan tapaan myös aivoissa tapahtuu kutistumista ja välittäjäaineiden (dopamiini) sekä hermosolujen määrä vähenee iän myötä. Terveellä ihmisellä hermosolujen kato ei ole sattumanvaraista, vaan hermostossa tapahtuu tarkoin säädeltyä ja hienovaraista valikoitumista, mikä mahdollistaa aivojen parhaan mahdollisen toiminnan ja suorituskyvyn. Muutos vaikuttaa osaltaan ikääntymisen mukanaan tuomiin kognitiivisten toimintojen eli tiedonkäsittelyn muutoksiin.

Mielen hyvinvoinnilla merkittävä yhteys

Aivojen ja mielen terveys ja hyvinvointi kytkeytyvät saumattomasti yhteen. Positiivisella mielenterveydellä on useita eri vaikutuksia ja hyötyjä mm. parempaan elämänlaatuun ja fyysiseen terveyteen — ja siten myös aivojemme terveyteen.

Lyhytaikainen stressi saa meidät usein toiminaan tehokkaasti, mutta pitkäaikainen stressi ja masennus aiheuttavat aivoissamme muutoksia ja ovat riski moniin sairauksiin. Hyvä mielenterveys on siis aivoterveyttä ja auttaa parhaimmillaan meitä ja aivojamme selviytymään erilaisista elämäntilanteista ja ennaltaehkäisemään sairauksien syntymistä.