Aivoterveys

Mitä aivoterveys on?

Aivoterveys tarkoittaa aivojen hyvinvointia ja niiden toimintakyvyn ylläpitämistä. Aivoterveys on perusta ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Se mahdollistaa aktiivista, mielekästä ja merkityksellistä elämää ilman aivosairauksia ja ajattelun, muistin, oppimisen, tarkkaavaisuuden, kielellisten ongelmien tai havaitsemisen ongelmia.

Aivot vaikuttavat koko hyvinvointiimme, ja aivoterveys onkin paljon enemmän kuin vain aivosairauksien puuttumista. Aivoterveyttä tukevat terveelliset elintavat.  Jokainen voi omilla arkisilla valinnoillaan vaikuttaa siihen, että aivomme voivat mahdollisimman hyvin.

Terveelliset elintavat edistävät aivoterveyttä

Aivoterveydestä huolehtiminen on elinikäinen prosessi. Aivot tarvitsevat säännöllisesti oikeanlaisia ravinteita ja riittävästi happea. On myös tärkeää pienentää aivoihin kohdistuvia riskejä suojaamalla niitä ja ennaltaehkäisemällä sairauksia ja vammoja, jotka voivat vaarantaa aivojen hyvinvointia.

Suomalainen FINGER-tutkimus on osoittanut, että aivoterveyttä voidaan edistää huolehtimalla erityisesti viidestä keskeisestä elintavasta. Näistä terveellinen ravinto, säännöllinen liikkuminen ja sydän- ja verisuoniterveyden ylläpito ehkäisevät myös aivoterveyden riskitekijöitä, kuten korkeaa verenpainetta ja veren sokeri- ja rasva-arvoja sekä tyypin 2 diabetesta. Aivoterveyden kannalta tärkeitä ovat myös aivojen aktiivinen haastaminen sekä sosiaalinen aktiivisuus.

Elintapamuutoksiin panostaminen kannattaa kaikenikäisenä. Erityisesti teini- ja eläkeiän elintavoilla on merkitystä mutta myös keski-iän valinnoilla on merkittävä vaikutus myöhäisiän muistisairauksien riskiin. Koskaan ei ole liian aikaista eikä liian myöhäistä aloittaa. Jo pienetkin, kaikkiin viiteen elintapaan tehdyt muutokset pienentävät muistisairauden riskiä tai voivat myöhentää muistisairauden puhkeamista.

Uusia hermosoluja syntyy koko eliniän ajan

Aivojen plastisuus eli muokkautuvuus on yksi modernin aivotutkimuksen havainnoista. Uusia hermosoluja muodostuu syntymän jälkeen enemmän kuin niitä tarvitaan, mutta aivot muokkaantuvat ja verkostot vahvistuvat käytettäessä.

Uusien yhteyksien rakentuminen hermosolujen välille mahdollistaa oppimisen ja ympäristöön sopeutumisen. Aivot siis ohjaavat tekemistämme ja tekeminen puolestaan ohjaa sekä aktivoi aivojamme, joten molemmat ovat tärkeitä toisilleen.

Lihasmassan tapaan, iän myötä myös aivoissa tapahtuu kutistumista sekä välittäjäaineiden (dopamiini) ja hermosolujen määrän vähenemistä. Terveellä ihmisellä hermosolujen kato ei ole sattumanvaraista, vaan hermostossa tapahtuu tarkoin säädeltyä ja hienovaraista valikoitumista. Tämä mahdollistaa aivojen parhaan mahdollisen toiminnan ja suorituskyvyn. Muutos vaikuttaa osaltaan ikääntymisen mukanaan tuomiin kognitiivisten toimintojen eli tiedonkäsittelyn muutoksiin.

Mielen hyvinvoinnilla merkittävä yhteys aivoterveyteen

Aivojen ja mielen terveys ja hyvinvointi kytkeytyvät saumattomasti yhteen. Positiivisella mielenterveydellä on useita eri vaikutuksia ja hyötyjä muun muassa parempaan elämänlaatuun ja fyysiseen terveyteen — ja siten myös aivojemme terveyteen.

Lyhytaikainen stressi saa meidät usein toiminaan tehokkaasti, mutta pitkäaikainen stressi ja masennus aiheuttavat aivoissamme muutoksia ja ovat riski moniin sairauksiin. Hyvä mielenterveys on siis aivoterveyttä ja auttaa parhaimmillaan meitä ja aivojamme selviytymään erilaisista elämäntilanteista ja ennaltaehkäisemään sairauksien syntymistä.