Sairastuminen ja hoivaaminen vievät ihmiseltä paljon voimavaroja. Monesti kuuleekin sanottavan, että pitää muistaa pitää itsestään huolta, että jaksaa pitää muista huolta. Tämä on hyvinkin totta. Mutta mistä saada voimavaroja, jos tuntuu ettei jaksa? Jos ei jaksakaan soittaa ystävälle tai lähteä harrastuksiin? Jos on koko ajan tehtävää, eikä ole aikaa pysähtyä.
Joskus voi olla hyvä lähteä liikkeelle pienistä asioista. Voimavaroja voi kerätä pikkuhiljaa, vähän kerrallaan. Mitä jos tekisit itsellesi jotain hyvää? Mitä jos kiittäisit itseäsi siitä, että olet sinä? Sinä olet tehnyt paljon asioita elämäsi aikana. Sinun vartalosi on taipunut moneen ja kätesi tehneet paljon. Kiitä itseäsi, kiitä vartaloasi, kiitä käsiäsi. Rasvaa kätesi ja anna niille hieronta. Laita kätesi itsesi ympärille ja halaa itseäsi.
Voimavaroja voi kerätä myös jättämällä jotain tekemättä. Pyykit, tiskit ja kodin siivous eivät karkaa mihinkään (valitettavasti), vaikka et niitä tänään tekisikään. Ruokana voi olla kaupan valmisruoka omatekoisen ruoan sijasta. Voisiko tietyissä asioissa alentaa rimaa? Mitä tapahtuu, jos niin tekee? Joskus voi kokeilla. Ehkä jo tänään tai huomenna? Helpommin sanottu kuin tehty? Vai mitä?
Voimavaroja ja unelmia kohti voi edetä vaikka aarrekartan muodossa. Aarrekartta on kartongille tai pahville tehty unelmakartta, johon voi lisätä tekstejä ja kuvia lehdistä, kirjoituksia, valokuvia tai vaikka piirustuksia. Aarrekartan ohjeen löydät täältä. Internetistä löytyy monia muitakin ohjeita.
Olen itsekin tehnyt aarrekartan aikoinaan. Se on edelleen minulla tallessa, vaikka ei enää esillä. Siinä oli tekstejä omista toiveista, haaveista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Aarrekartta muistutti minua päivittäin niistä, kun pidin sitä esillä. Vähitellen huomasin edenneeni kohti omia unelmiani. Huomasin myös, että minun ei ollut tarvinnut tehdä isoja muutoksia elämässäni. Riittävästi lepoa, uuden harrastuksen aloittaminen ja omien arvojen mukaan eläminen tekivät tehtävänsä. Ne eivät maksaneet mitään ylimääräistä, mutta antoivat henkistä pääomaa senkin edestä.
Olen itse suvusta, jossa työntekoa on arvostettu paljon. Opin itsekin, että töitä pitää tehdä. Jos omaa tällaisen taustan, voi olla hankala olla tekemättä mitään. Kirjoittaja ja hyvinvointikapinallinen Katri Kilpiäinen on sanonut, että lepääminen ei ole laiskottelua. Se on lepäämistä.
Ollaan itsellemme myötätuntoisia. Levätään. Jätetään tänään tiskit hoitamatta.
Toivotan kaikille iloa ja valoa päiviin!
Omin sanoin -hanke; muistisairaan vuorovaikutuksen vahvistaminen, kommunikoinnin tuen keinot
