Varhainen diagnoosi, palvelut ja tuki

Muistisairauksilla tarkoitetaan kansantaudeiksi luokiteltuja neurologia sairauksia, jotka heikentävät muistia, tiedonkäsittelyä Ja ajatustoimintoja. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti ja aivoverenkiertosairauden aiheuttama muistisairaus, Lewyn kappale -tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä muistisairaus sekä otsa-ohimolohkorappeumat.

Suomessa on yli 150 000 henkilöä, joilla on diagnostisoitu muistisairaus. Vuosittain muistisairaus diagnostisoidaan keskimäärin 23 000 henkilöllä. Merkittävä osa muistisairauksista jää kuitenkin edelleen diagnosoimatta.

Muistisairaiden henkilöiden määrä kasvaa jatkossa voimakkaasti. Tilastokeskuksen väestörakenne-ennusteen perusteella vuonna 2040 Suomessa on arviolta noin 247 388 henkilöä, joilla on muistisairaus. Silloin muistisairautta sairastavien määrän kasvu olisi 64 % vuoteen 204 mennessä.

 

Vaikka muistisairaudet yleistyvät iän myötä, ei muistisairaus kuulu normaaliin ikääntymiseen. Muistisairauksiin ei ole toistaiseksi parantavaa hoitoa.

Yli 40 % muistisairauksista on yhteydessä elämäntapatekijöihin, joihin voidaan kuitenkin vaikuttaa, ja terveellisten elintapojen edistäminen voi myös viivästyttää säännöllisen hoivan tarvetta.

Muistisairauksien etenemistä voidaan hidastaa myös lääkehoidolla, joka tulisi alkaa mahdollisimman varhain, jotta siitä saadaan suurin hyöty. Sillä voidaan siirtää toimintakyvyn laskua ja ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymisvaihetta 8–12 kuukaudella. Muistisairauksien lisääntyminen kasvattaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja niistä noin 85 % aiheutuu ympärivuorokautisesta hoivan menoista.

Muistisairauksien mahdollisimman varhainen diagnostisointi ja hoidon piiriin pääseminen on paras ratkaisu sekä sairastuneen itsensä että yhteiskunnan kannalta.

Muistisairauksiin edelleen liitettävän stigman vähentäminen on meidän kaikkien etu. Muistisairauksista puhuminen ja muistitesteihin hakeutuminen mahdollisimman matalalla kynnyksellä edesauttaa varhaista tunnistamista

Vanhuspalvelulain mukaan hyvinvointialueiden on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä.

 

Lähteet ja lisätietoja

• Duodecim Käypä hoito Muistisairaudet
• Hanna-Maria Roitto, Elsi Lindell, Seppo Koskinen, Kati Sarnola, Päivikki Koponen ja Tiia Ngandu. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2024;140(5):411-9. Diagnosoitujen muistisairauksien ilmaantuvuus ja esiintyvyys Suomessa vuosina 2016-2021
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). www.thl.fi. Muistisairaudet – THL.  Muistisairauksien kustannukset.
• Muististaan huolestuneelle – Muistiliitto
• Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) 980/2012, 13§,
• Ngandu T, Lehtisalo J, Solomon A, Levälahti E ym. (2015). A 2-year multidomain intervention of diet, exercise, cognitive training, and vascular risk monitoring versus control to prevent cognitive decline in at-risk elderly people (FINGER): a rando­mised controlled trial. Lancet 385:2255–2263.