Vammaispalvelut

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Lain tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja mahdollisuuksia elää itsenäistä elämää. Laki toi myös muutoksia lain soveltamisalaan ja siihen, millaisia palveluja hyvinvointialueet ovat velvollisia järjestämään.

Vammaisen henkilön määritelmä

Vammaispalvelulakia sovelletaan henkilöön, jonka

  • vamman tai sairauden aiheuttama fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä toimintarajoite on pitkäaikainen tai pysyvä;
  • vamma tai sairaus yhdessä yhteiskunnassa esiintyvien esteiden kanssa estää osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa; ja
  • itsenäisen elämän, osallisuuden tai yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää välttämättä tämän lain mukaisia palveluita.

Vammaisen henkilön tavanomaisessa elämässä tarvitsemia erityispalveluita järjestetään, jos hän ei saa yksilöllisen tarpeensa mukaisia ja sopivia palveluita yleislakien perusteella. Muistisairaiden henkilöiden kohdalla näitä yleislakeja ovat yleensä sosiaalihuoltolaki tai terveydenhuoltolaki.

Oikeus vammaispalveluihin ei ole perustu diagnoosiin, vaan henkilön vamman tai sairauden aiheuttamaa avun ja tuen tarvetta tulee aina arvioida suhteessa toimintaympäristöön ja vammaisen henkilön yksilölliseen elämäntilanteeseen. Mitään ikäryhmiä ei ole rajattu vammaispalvelulain ulkopuolelle.

Vamman pitkäaikaisuus tai pysyvyys

Laki edellyttää vamman tai sairauden aiheuttamalta toimintarajoitteelta pitkäaikaisuutta.  Pitkäaikaiseksi katsotaan vähintään vuoden kestävä toimintarajoite.

Pitkäaikaisuuden käsitteeseen sisältyy myös toimintarajoitteen pysyvyys. Toimintarajoitteen pysyvyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilön, joka sairastuu nopeasti etenevään parantumattomaan sairauteen, tulee saada sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi tarvitsemansa palvelut ilman viivettä.

Vammaispalveluita

Muistisairauden aiheuttama toimintakyvyn lasku voi oikeuttaa vammaispalveluihin vammaispalvelulaissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Palvelujen hakeminen ei edellytä tiettyä diagnoosia, vaan keskeistä on, millaisia tuen tarpeita henkilöllä on.

Vammaispalvelulain perusteella voi saada esimerkiksi seuraavia palveluita:

  • Henkilökohtainen apu päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun sekä vuorovaikutukseen, vapaa-ajan toimintoihin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
  • Tuettu päätöksenteko, jonka tarkoitus on tukea vammaista henkilöä siten, että hän voi tehdä itse omaa elämäänsä koskevia merkittäviä päätöksiä
  • Esteettömän asumisen tuki käsittää asunnon muutostyöt, välineet ja tekniset ratkaisut
  • Liikkumisen tuki monin eri tavoin järjestettynä (jaksottaminen, matkabudjetti, taksi, henkilökohtainen apu, saattaja, auto tai muu kulkuneuvo, muu soveltuva tapa).

Lue lisää:

EU:n vammaiskortti

Vammaiskortti on vapaaehtoinen kommunikoinnin ja osallistumisen apuväline. Vammaiskortin tavoitteena on helpottaa vammaisten henkilöiden liikkumista ja palvelujen saatavuutta Suomessa ja muualla EU:n alueella.

Vammaiskortilla vammainen henkilö voi vaivattomasti osoittaa vammaisuutensa tai avustajan tarpeensa esimerkiksi julkisessa liikenteessä sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumissa.

Voit hakea vammaiskorttia, jos sinulla on aiemmin myönnetty ja voimassa oleva päätös esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuesta tai uuden tai vammaispalvelulain päätös esimerkiksi henkilökohtaisesta avusta. Korttia haetaan Kelasta ja kortti maksaa 10 euroa.

Lisätietoa kortista, sen hakemisesta ja vammaiskortin Suomessa tunnistavista kohteista löydät: