Vammaispalvelut

Uusi vammaispalvelulaki tuli voimaan 1.1.2025. Lain tavoitteena on vahvistaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja mahdollisuuksia elää itsenäistä elämää.

1.1.2026 voimaantulevan soveltamisalaa koskevan muutoksen mukaan vammaispalveluita järjestetään  niille vammaisille henkilöille, joiden toimintarajoitteesta johtuva välttämätön avun ja tuen tarve poikkeaa kyseessä olevaan elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta avun ja tuen tarpeesta.

Elämänvaiheella tarkoitetaan yleiseen elämänkulkuun kuuluvaa ajanjaksoa, johon liittyy sille tyypillisiä kehitysvaiheita ja tehtäviä. Laissa elämänvaiheiksi määritellään lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus.

Arvioitaessa oikeutta saada vammaispalveluita eri elämänvaiheissa tulee ottaa huomioon lain tarkoitus ja asiakkaan yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisten, riittävien ja laadultaan hyvien palvelujen turvaaminen. Oikeus vammaispalveluihin arvioidaan yksilöllisesti osana sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointia. Siinä arvioidaan myös, voidaanko asiakkaan tarpeisiin vastata muun lain, kuten sosiaalihuoltolain, mukaisilla palveluilla. Arvioinnissa tulee huomioida myös palveluiden jatkuvuus siirryttäessä elämänvaiheesta toiseen.

Vammaisen henkilön määritelmä

Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka tarvitsee vamman tai sairauden aiheuttaman fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen johdosta välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.

Ensisijaisesti palvelut järjestetään myös vammaisille henkilöille aina esimerkiksi sosiaalihuoltolain tai terveydenhuoltolain perusteella.

 

Vamman pitkäaikaisuus tai pysyvyys

Laki edellyttää vamman tai sairauden aiheuttamalta toimintarajoitteelta pitkäaikaisuutta.  Pitkäaikaiseksi katsotaan vähintään vuoden kestävä toimintarajoite.

Pitkäaikaisuuden käsitteeseen sisältyy myös toimintarajoitteen pysyvyys. Toimintarajoitteen pysyvyys tarkoittaa esimerkiksi sitä, että henkilön, joka sairastuu nopeasti etenevään parantumattomaan sairauteen, tulee saada sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen vuoksi tarvitsemansa palvelut ilman viivettä.

Vammaispalveluita

Muistisairauden aiheuttama toimintakyvyn lasku voi oikeuttaa vammaispalveluihin vammaispalvelulaissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Palvelujen hakeminen ei edellytä tiettyä diagnoosia tai ikää.

Vammaispalvelulain perusteella voi saada esimerkiksi seuraavia palveluita:

  • Henkilökohtainen apu päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun sekä vuorovaikutukseen, vapaa-ajan toimintoihin ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen.
  • Tuettu päätöksenteko, jonka tarkoitus on tukea vammaista henkilöä siten, että hän voi tehdä itse omaa elämäänsä koskevia merkittäviä päätöksiä
  • Esteettömän asumisen tuki käsittää asunnon muutostyöt, välineet ja tekniset ratkaisut
  • Liikkumisen tuki monin eri tavoin järjestettynä (jaksottaminen, matkabudjetti, taksi, henkilökohtainen apu, saattaja, auto tai muu kulkuneuvo, muu soveltuva tapa).

Lue lisää:

EU:n vammaiskortti

Vammaiskortti on vapaaehtoinen kommunikoinnin ja osallistumisen apuväline. Vammaiskortin tavoitteena on helpottaa vammaisten henkilöiden liikkumista ja palvelujen saatavuutta Suomessa ja muualla EU:n alueella.

Vammaiskortilla vammainen henkilö voi vaivattomasti osoittaa vammaisuutensa tai avustajan tarpeensa esimerkiksi julkisessa liikenteessä sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumissa.

Voit hakea vammaiskorttia, jos sinulla on aiemmin myönnetty ja voimassa oleva päätös esimerkiksi eläkettä saavan hoitotuesta tai uuden tai vammaispalvelulain päätös esimerkiksi henkilökohtaisesta avusta. Korttia haetaan Kelasta ja kortti maksaa 10 euroa.

Lisätietoa kortista, sen hakemisesta ja vammaiskortin Suomessa tunnistavista kohteista löydät: