Liikunnalla voidaan tutkitusti hidastaa muistisairauden etenemistä ja ylläpitää toimintakykyä. Liikuntatoimintojen tulisi olla rakennettu niin, että ne mahdollistavat myös muistisairaiden osallistumisen toimintaan mahdollisimman pitkään. Toiveena muistisairailla ja läheisillä on saada turvallinen liikuntakokemus.
Mikä tekee liikunnasta mielekästä muistisairaalle?
Kysymys esitettiin muistisairaille ja läheisille keskustelutilaisuudessa, jossa kuultiin kokemuksia liikkumisesta ja pohdittiin hyviä keinoja jatkaa liikuntapalveluiden parissa. Tilaisuuden järjesti Muistiliitto yhteistyössä Keski-Suomen Muistiyhdistyksen kanssa. Vastauksia oli monenlaisia, mutta keskustelu painottui yhteen asiaan – liikunnasta saatavaan sosiaaliseen hyvinvointiin.
Tämä tarkoitti muun muassa muiden liikkujien kohtaamista, kuulumisten vaihtoa ja yhteisöllisyyden tunnetta. Ryhmässä pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja lopulta tutussa porukassa liikkuminen voi olla arjen kohokohtia. Ennen ryhmän alkua saatetaan mennä jopa puoli tuntia aiemmin paikan päälle vaihtamaan kuulumisia ja yhdessä liikkuminen koetaan merkitykselliseksi. Mukavassa porukassa on mielekkäämpää liikkua ja se luo turvallisuuden tunnetta.
”Tuttuja sitten näkee siellä.” – Läheinen
”Ja kysytään: No mitä kuuluu?” – Muistisairas
”Mutta siinä on just se ongelma, että kun kaikki on niin kovia puhumaan, että ei oikein saa suunvuoroa.” – Muistisairas
Liikunnasta kaivataan positiivisia vaikutuksia mielen hyvinvointiin, ja sitä tukevat sosiaaliset kontaktit liikuntatilanteessa. Muistisairaita motivoi liikkumaan yhdessä tekeminen ja ryhmässä liikkumisesta saatava yhteenkuuluvuuden tunne. Lisäksi samassa elämäntilanteessa olevien osallistujien kanssa liikkuminen nähdään motivoivaksi tekijäksi. Liikunnan ohessa voi saada vertaistukea kanssaliikkujilta.
Ammattitaitoinen ohjaaja ja ohjaus
Parhaimmillaan yhteinen toiminta luo ja kasvattaa ryhmähenkeä, ja tämän luomisessa on osansa myös ryhmänohjaajalla. Turvallisuuden tunnetta osallistujissa kasvattaa sosiaalisuuden lisäksi asiantunteva ja ammattitaitoinen ohjaaja, joka kykenee huomioimaan ohjaustyylissään osallistujien mahdolliset toimintakyvyn rajoitteet. Lisäksi hän osaa muokata harjoitteita osallistujien taitotasoon sopivaksi ja huomioi osallistujien päiväkohtaisen jaksamisen toiminnan etenemisen aikana. Liian säntillinen suunnitelma ja siinä pysyminen voi olla osallistujille enemmän haitallista kuin hyödyllistä toimintaa. Liikuntaohjelmassa on hyvä olla joustovaraa ja tarvittaessa mahdollisuus muuttaa harjoitteita kokonaan. Tiedetään kuitenkin, että tutut liikkeet tukevat toimintaan osallistumista, ja muistisairaat kertoivat rutiinien tuovan mielekkyyttä tekemiseen.
Muistisairaat kuvasivat tärkeänä tekijänä sen, että he saavat osallistua liikuntaan omien rajojensa mukaan ja olla oma itsensä. Tällä luodaan turvallinen tila kokeilla, ja osallistuja tuntee itsensä hyväksytyksi. Ohjaajan positiivinen asenne ja kannustava ohjaus motivoivat osallistujia saapumaan toistekin. Toiveena on, että muistisairaan toimintakyky ja liikkumistaso osataan huomioida liikuntatilanteessa, jotta vältytään tapaturmilta ja liikuntatilanteesta jää hyvä mieli.
”Meillä on hyvät jutut vetäjän kanssa siinä samalla, kun jumppaa.” – Muistisairas
Turvallinen liikuntapaikka
Muistisairaus tuo erilaisia haasteita toimintakykyyn ja toimintaan osallistumiseen. Nämä ovat yksilöllisiä, mutta liikuntatilanteessa voi esiintyä muun muassa hahmottamisen ja tarkkaavuuden haasteita, aloitekyvyn heikkenemistä, tasapainohaasteita, puheen ymmärtämisen ja tuottamisen haasteita sekä vaikeuksia orientoitua aikaan ja paikkaan. Tämän takia on hyvin tärkeää huomioida myös liikuntapaikassa esteettömyys ja saavutettavuus muistisairaan silmin.
”Täytyy ne liikuntavälineet tietysti olla kunnossa, ettei ne hajoa käsiin.” – Muistisairas
Muistisairailta kysyttiin mikä tekee liikuntapaikasta turvallisen. Liikuntapaikkaan saapuessa toiveena on, että henkilökuntaa olisi vastassa sekä apuna ja tukena tarvittaessa. Liikuntatila itsessään tulisi olla riittävän tilava ja hyvin valaistu. Näin voidaan varmistaa muun muassa riittävä näköyhteys ohjaajaan. Liukkaita lattiapintoja tulisi välttää ja tukikaiteita olisi hyvä olla liikkumisen tukena tarvittaessa. Liikuntavälineiden ja kalusteiden tulisi olla hyvässä kunnossa. Lisäksi tilassa on tärkeää olla ajantasaiset ensiaputarvikkeet ja henkilökunnalla valmius niiden käyttöön.
Liikuntatoiminnan ja -paikan tulisi olla turvallisia. Näin mahdollistetaan ja tuetaan muistisairaan osallistumista liikuntaan, sekä kannustetaan häntä tulemaan uudelleen liikkumaan.
Tutustu myös
Lähteet
Feenstra RW, de Bruin LJE, van Heuvelen MJG. Factors Affecting Physical Activity in People with Dementia: A Systematic Review and Narrative Synthesis. Behav Sci (Basel). 2023 Nov 8;13(11):913. doi: 10.3390/bs13110913. PMID: 37998660; PMCID: PMC10669736.
Kirjoittaja
Liikkeelle-hanke; muistiystävällisen liikkumisen lisääminen, muistiystävälliset liikuntapaikat
