Noin kolmasosa riskistä sairastua muistisairauteen sisältää ympäristötekijät, joita ovat epäorgaaniset ja orgaaniset riskit, altistuminen myrkyllisille metalleille, torjunta-aineille, teollisuuskemikaaleille ja ilman epäpuhtauksille.
Suomessa diagnostisoidaan muistisairaus keskimäärin 23 000 henkilöllä vuosittain. Muistisairaudet ovat kansanterveydellinen haaste, sillä väestön ikääntyessä muistisairaudet yleistyvät. Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnostisoimatta. Osa etenevistä muistisairauksista johtuu muista kuin perinnöllisistä tekijöistä. Riskitekijät liittyvät ympäristöön ja elämäntapoihin, ja niistä osa on vielä tuntemattomia (Muistisairaudet 2023; Muistiliitto.n.d). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2022a; 2023) mukaan muistisairauksien esiintyvyyden alueellisista eroista ja niiden syistä tiedetään vähän.
Tutkin väitöskirjassani Maa- ja kallioperän geologisten ja geokemiallisten ominaisuuksien yhteyttä muistisairauksiin. Tunnetuimmat terveysvaikutuksia aiheuttavat raskasmetallit ovat lyijy, kadmium ja elohopea sekä arseeni. (Tuomisto 2005). Suomen maaperä sisältää mm. fluorideja, uraania, radonia ja arseenia, jotka liukenevat pohjaveteen. Myös alumiini, rauta, mangaani ja kupari ovat vesistöön vaikuttavia metalleja. Vaikutusta on myös kallioperän kivilajeilla, halkeamilla sekä veden happamuudella. (Nystén 2008.)
Tutkimuksen aineisto jakautuu aineistoon muistisairauksista sekä geologiseen ja geokemialliseen aineistoon. Muistisairauksien osalta tutkimusaineisto koostuu kyselystä, joiden avulla selvitetään sairastuneiden ikä, oireiden alkamisikä, riskitekijät, asuinpaikka ja asuinaika paikkakunnalla sekä mahdollinen työaltistus tai muu altistus. Muistisairauksien osalta valmiita aineistoja on saatavilla mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Kelalta, Muistiliitolta ja Sotkanet.fi aineistoista sekä World Health Organization (WHO). Muistisairauksien osalta voidaan hyödyntää avoimia tilastoja muistisairauksien lääkehoidosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisee sairastavuusindeksiä ja kansallista terveysindeksiä sekä tilastoja (Sotkanet.fi), jotka soveltuvat alueiden sairastavuuserojen arviointiin sekä vertailuun.
Geologisessa osuudessa aineisto painottuu paikkatietojärjestelmiin sekä geologiseen ja geokemialliseen tutkimusaineistoon. Paikkatietoaineisto on valmista dataa, jota analysoimalla pyritään tekemään johtopäätöksiä maantieteellisen sijainnin, maaperän ja kallioperän sekä pohjaveden yhteyksistä muistisairauksiin. Mahdollisia maastotutkimuksia arvioidaan tutkimuksen kuluessa. Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Geologian tutkimuskeskus ovat esimerkiksi laatineet Suomen maaperää koskevia seurantoja, maaperän geokemian ja maaperäkartoituksia sekä raportteja.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisen terveysindeksin tavoitteena on tunnistaa, millainen yleisimmistä ja kuormittavimmista terveysongelmista muodostuu eri alueilla sekä millaisia muutoksia siinä voidaan havaita (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2022b). Esimerkiksi Suomen kaivoksista suurin osa toimii Pohjois-Suomen alueella, ja odotettavissa on uusien kaivosten sekä kaivostoiminnan lisääntyminen. Kaivostoiminta vaikuttaa ympäristöön, ja kestävä kaivostoiminta tunnistaa ympäristövaikutukset sekä toiminnan riskit. Vaikutus voi kohdistua myös lähijärvien ja -jokien vesien laatuun (Kauppi 2018.)
Noin kolmasosa riskistä sairastua muistisairauteen sisältää ympäristötekijät, joita ovat epäorgaaniset ja orgaaniset riskit, altistuminen myrkyllisille metalleille, torjunta-aineille, teollisuuskemikaaleille ja ilman epäpuhtauksille (Manivannan ym. 2015). Muistisairauksien alueellista jakautumista on tärkeä tutkia.
Tutkimuksessa selvitetään, onko Suomessa kohonneita riskitekijöitä tai maa- ja kallioperään sekä pohjaveteen liittyviä yhteneväisyyksiä,joita tulisi huomioida alueellisessa terveydenhuollossa ennaltaehkäisevästi, seurannallisesti tai varautumalla riskitekijöihin.
Tutkimukseen voi osallistua vastaamalla sähköiseen kyselyyn internetissä.
Kyselyyn vastaaminen on vapaaehtoista. Kyselyssä ei kysytä henkilötietoja. Tutkimuksessa noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2023) ohjeistusta ja tietosuojalainsäädäntöä sekä salassapitovelvollisuutta. Tietosuojavaltuutetun toimiston (n.d) ohjeistuksen mukaan tiedot muutetaan tilastolliseen muotoon siten, ettei yksittäistä henkilöä voida tunnistaa eikä tietoja voida muuttaa tunnistettaviksi
Kerään tässä vaiheessa aineistoa tutkimukseeni, ja toivon Teiltä vastauksia kyselyyni.
Väitöskirjatutkija
Heta-Maria Korkala
Oulun yliopisto
