Muistiliitto on mukana valtakunnallisessa Suomen omaishoidon verkostossa, johon kuuluu 24 valtakunnallista järjestöä, säätiötä ja tutkimuslaitosta. Yhteistyön tavoitteena on vaikuttaa eri tavoin omaishoidon kehittämiseksi ja omaishoitoperheiden aseman parantamiseksi.
Joka kolmas työssäkäyvä ihminen hoitaa päivätyönsä ohella apua ja tukea tarvitsevaa läheistään. Lähes jokaisesta työpaikasta löytyy työntekijöitä, jotka ovat omaishoitotilanteessa. Useimmiten työssäkäyvä omaishoitaja on nainen, joka huolehtii puolisostaan, omista vanhemmistaan, appivanhemmistaan tai erityislapsestaan. Osa heistä on ns. sopimusomaishoitajia, mutta suurin osa hoitaa läheistään ilman omaishoidon tukea. Usein henkilö ei edes tunnista olevansa omaishoitaja. Omaishoidon yleisin syy on muistisairaus.
Työn ja omaishoidon yhteensovittamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, sillä väestö ikääntyy, työurat pitenevät, sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit vähenevät ja vastuu hoidosta valuu omaisille. Työn ja omaishoidon yhteensovittaminen tuo haasteita, sillä omaishoitaja auttaa läheistään usein arjen askareissa, kuten ruoanlaitossa, kauppa- ja pankkiasioissa, lääkärissä käynneissä ja lääkkeiden jakamisessa. Iäkkäiden vanhempien asioita saatetaan hoitaa toisella paikkakunnalla vapaa- ja lomapäivinä sekä viikonloppuisin.
Työnantajalta tarvitaan tukea, joustoa ja inhimillisyyttä
Työssäkäyvän puolison oma työssäjaksaminen vaatii tukea, joustoa ja ymmärrystä myös työnantajalta. Työnantaja voi tukea omaishoitajia monella käytännön tavalla, jotta työ ja hoivavastuu eivät kuormita liikaa. Oman työn lisäksi perheellisillä voi olla kotona myös alaikäisiä lapsia tai nuoria, joiden tukeminen sekä harrastuksiin ja opiskeluun liittyvien asioiden hoitaminen jää kaiken muun lisäksi omaishoitajana toimivan puolison vastuulle.
Omaishoito on merkityksellistä mutta samalla haasteellista. Omaishoitajilla tulee olla mahdollisuus vertaistukeen ja ohjaukseen, jotta he eivät jää yksin kuormittavan tehtävän kanssa. Omaishoitajien erilaisia tuen muotoja tulisi kehittää ja tehdä heidän työtään paremmin näkyväksi, jotta omaishoitajien rooli tunnistetaan ja sitä arvostetaan yhteiskunnassamme.
Yhä useampi työntekijä tasapainoilee työn ja läheisen hoivan välillä. Työssäkäynti on useimmille omaishoitajille taloudellisesti välttämätöntä ja työyhteisöön kuuluminen myös tukee omaishoitajan jaksamista ja itsenäisyyttä. Työnantajan tulisi tunnistaa työntekijän omaishoitotilanteet ja ottaa käyttöön menetelmät, jotka tukevat työssäkäyvän omaishoitajan jaksamista ja ehkäisevät työuupumista.
Suomen omaishoidon verkosto järjestää marraskuun lopussa maksuttoman webinaarin ”Miten tukea läheistään hoitavaa työntekijää?” Tule mukaan kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä, jakamaan kokemuksia ja löytämään konkreettisia ratkaisuja Paneelikeskustelussa on mukana asiantuntija Anita Pohjanvuori Muistiliitosta.
Suomen omaishoidon verkoston webinaari: Miten tukea omaistaan hoitavaa työntekijää -webinaari – Ilmoittaudu mukaan!
Miten tukea omaistaan hoitavaa työntekijää -webinaari 27.11.2025 klo 13.00–14.30.
Tilaisuuteen voi osallistua paikan päällä osoitteessa SOSTE, Yliopistonkatu 5, 00100 Helsinki tai verkossa.
Ilmoittaudu mukaan paikan päälle viimeistään 21.11. tai verkkotilaisuuteen 25.11. mennessä.
Kirjoittajat
Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, jäsenyhdistysten tuki
Työikäisten muistisairaudet, muistisairaudet, aivoterveys