Monikulttuurisuus

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset Suomessa 

Suomi muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi yhteiskunnaksi. Maahanmuuttajia saapuu monesta eri maasta ja Suomessa puhutaan yli 160:ä eri kieltä. Syitä maahanmuuttoon on monia. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2023 Suomessa oli yli puoli miljoona vieraskielistä henkilöä, jolla ei ole äidinkielenä kotimaista kieltä. Tämä on 10 prosenttia Suomen väestöstä.

Ikääntyneillä maahanmuuttajilla tarkoitetaan yleisesti yli 65-vuotiaita henkilöitä, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja jotka ovat muuttaneet Suomeen. Vuonna 2023 Suomessa asui 26 521 yli 65-vuotiasta vieraskielistä, joista suurimmat kieliryhmät olivat venäjä, viro, englanti ja saksa.

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset muistisairaat

Maahanmuuttajien määrä tulee tulevina vuosina vain lisääntymään samalla kun muistisairaiden määrä kasvaa. Jokaisen muistisairaan kohdalla  yksilölliset tarpeet tulee ottaa huomioon. Kun on kyse Suomeen muuttaneista henkilöistä, kieli- ja kulttuuritaustan vaikutusta ei voi väheksyä. Muistisairaus vaikuttaa kielellisiin toimintoihin, mikä usein  johtaa siihen, että myöhemmin elämässä opittu kielitaito heikkenee ja oman äidinkielen merkitys kasvaa.

Tietoa muistisairauksien esiintyvyydestä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten keskuudessa on vähän, mutta tiedämme, että luku on kasvussa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset muistisairaat ja heidän läheisensä eivät käytä sosiaali- ja terveyspalveluja yhtä paljon kuin kantaväestön ikääntyneet. Tämä voi johtua kielitaidosta, kulttuurieroista ja puutteellisesta tiedosta siitä, miten suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä toimii.

Vapaaehtoiset voimavarana

Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vapaaehtoiset tuovat järjestöjen toimintaan monipuolisuutta, uusia näkökulmia ja arvokasta osaamista. Monimuotoinen vapaaehtoisjoukko auttaa vastaamaan paremmin yhteiskunnan ja muistisairaiden sekä heidän läheistensä erilaisiin tarpeisiin.

Laajempi kohderyhmä ja parempi saavutettavuus 
Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vapaaehtoiset voivat auttaa tavoittamaan ihmisiä, joita järjestön toiminta ei muuten helposti saavuta. He ymmärtävät usein omien kieli- ja kulttuuriryhmiensä tarpeita ja voivat madaltaa kynnystä osallistua toimintaan. Näin toiminta muuttuu aidosti saavutettavammaksi ja yhdenvertaisemmaksi.

Kulttuurien välinen ymmärrys 
Monikulttuurinen vapaaehtoistoiminta lisää vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä. Kun erilaiset taustat kohtaavat, syntyy avoimempaa ja kunnioittavampaa vuorovaikutusta niin vapaaehtoisten kesken kuin vapaaehtoisten ja asiakkaiden välillä. Tämä vahvistaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Kielitaito tukena kohtaamisissa 
Monikieliset vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara erityisesti silloin, kun kohdataan muistisairaita ja heidän läheisiään, joille suomi tai ruotsi ei ole vahvin kieli. Yhteinen kieli tai kulttuurinen ymmärrys voi helpottaa vuorovaikutusta, lisätä osallisuuden kokemusta ja tukea muistityötä arjessa.

Uusia näkökulmia ja toimintatapoja 
Erilaiset elämänkokemukset ja taustat rikastuttavat toimintaa ja voivat synnyttää uusia ideoita. Vapaaehtoiset voivat olla mukana kehittämässä toimintaa, luomassa uusia vapaaehtoistehtäviä tai rakentamassa omankielisiä ryhmiä ja materiaaleja.

Osallisuus ja kuulumisen tunne 
Vapaaehtoistoiminta voi olla tärkeä väylä osallisuuteen, sosiaalisten verkostojen rakentamiseen ja merkityksellisyyden kokemiseen. Kun vapaaehtoinen kohdataan yksilönä ja hänen osaamistaan arvostetaan, syntyy vahva tunne kuulumisesta yhteisöön.

Vapaaehtoistoiminta ilman kielirajoja 
Kaikki vapaaehtoistehtävät eivät edellytä sujuvaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Monia tehtäviä voidaan räätälöidä vapaaehtoisen vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan.

Hyviä käytäntöjä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vapaaehtoisten tukemisessa ovat esimerkiksi:

• henkilökohtainen kohtaaminen ja rauhallinen perehdytys
• selkokielinen ja avoin viestintä
• mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltä tai tulkkausta tarvittaessa
• toimintaan tutustuminen yhdessä toisen vapaaehtoisen tai työntekijän kanssa
• vaihtoehtojen tarjoaminen ja joustava aloitus

Mahdollisuus koko järjestölle 
Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset vapaaehtoiset eivät ole vain yksittäinen lisä, vaan koko muistityötä vahvistava voimavara. He voivat lisätä toiminnan uskottavuutta, levittää tietoa uusille kohderyhmille ja toimia sillanrakentajina yhteisöjen välillä. Lue lisää Muistiliiton kokemuksista saksankielisten vapaaehtoisten toimimisesta muistisairaiden tukena. Voit myös tutustua vapaaehtoisen kokemuksiin blogitekstin muodossa.

Tietoa ammattilaisille, jotka työskentelevät eri kieli- ja kulttuuritaustaisten kanssa

Asiakastyö eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa edellyttää ammattilaiselta itsetuntemusta ja kulttuurisensitiivisyyttä. On hyvä muistaa, että me kaikki teemme oletuksia tai arvostelemme asioita omasta kulttuurillisesta taustastamme käsin. Jos näitä stereotypioita ja ennakkoluuloja ei tiedosteta, ne voivat häiritä ja vaikeuttaa asiakastyötä. Toisen taustan kunnioittaminen voi auttaa pitkälle. Tässä yhteydessä käsite kulttuurisensitiivisyys ei tarkoita erillisiä palveluita jokaiselle ryhmälle, vaan se tarkoittaa joustavuutta sopeuttaa palveluita yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Yksi standardoitu lähestymistapa ei sovi yhteen kulttuurien ja kielten monimuotoisuuden kanssa. Sen sijaan on hyvä pysyä avoimena ja uteliaana kulttuurienvälisissä vuorovaikutustilanteissa. Miten ihmiset näkevät muistisairauden omassa kulttuurissaan? Kulttuurisia väärinkäsityksiä voi tapahtua, mutta ne eivät ole maailmanloppu. Perusmyötätunto ja herkkyys toista ihmistä kohtaan ovat tärkeämpiä kuin sujuva kielitaito, etenkin kun on tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on jokin sairaus.

On hyödyllistä perehtyä asiakkaan kulttuurin normeihin, arvoihin ja käytäntöihin, esimerkiksi heidän kommunikaatiotapoihinsa. Tulkkipalvelun avulla voi hakea ammattitaitoista tukea, jos yhteistä kieltä ei ole saatavilla. Joskus jo selkosuomen  käyttö voi  auttaa. Jos on tahtoa, löytyy kyllä keinot toimia.

Maahanmuuttajista voi tuntua hyvin vaikealta lähestyä  paikallisia ammattilaisia. Riittämätön kielitaito, huonot kokemukset menneisyydessä tai tietämättömyys palvelujärjestelmästä voivat olla avun hakemisen vaikeuden takana. Siksi maahanmuuttajiin voi olla tarpeen ottaa paljon aktiivisemmin yhteyttä kuin kantasuomalaisiin. Puhelinsoitto voi toimia paremmin kuin sähköposti.

Työskentely eri kulttuurien ja kielten parissa voi aluksi tuntua haastavalta. Mutta se on taito, jota voi hioa. Parhaimmillaan se voi olla erittäin palkitsevaa. Vahva ammatillinen pohja muistisairauksissa on erittäin hyvä lähtökohta ihmisten auttamiseen —  mistä tahansa kulttuurista.