Kymenlaakson Muistiaktiivien puheenjohtaja Hannu Pukkilan kirjoitus 5.3.2024
Helmikuun lopussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkisti tutkimuksen muistisairauksien yleisyydestä Suomessa. Yle uutisoi asiasta maaliskuun 6. päivä otsakkeella:
”Muistisairaiden määrä on Suomessa arvioitu hurjasti alakanttiin – uusi tutkimus selvitti todelliset diagnoosimäärät”
Muistisairaiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Maailmassa oli vuonna 2015 lähes 50 miljoonaa muistisairasta. Määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana.
Heistä Euroopassa asuu 9,1 miljoonaa muistisairasta. Määrän arvioidaan nousevan 14,3 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä.
Suomessa aikaisemmin esitetyt arviot ovat olleet liian alhaisia. Ne ovat perustuneet eurooppalaisiin väestötutkimuksiin ja pieniin suomalaisiin tutkimuksiin 1980–1990-luvuilta.
Uusi tutkimus antaa ajankohtaista tietoa.
(https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2024/5/duo18137 )
Aiempien arvioiden mukaan muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä.
Uuden tutkimuksen mukaan uusia muistisairauksia diagnosoidaan Suomessa vuosittain keskimäärin 23 000 henkilöllä. Vuonna 2021 muistisairauksia sairastavia henkilöitä oli Suomessa yhteensä noin 150 000. Suomessa arvioidaan olevan kaikkiaan noin 200 000 henkilöä, joiden muisti ja tiedonkäsittelytaidot ovat heikentyneet, ja näistä noin puolella on arvioitu olevan vähintään keskivaikea muistisairaus.
Hyvinvointialueiden väliset erot ovat suuria
Muistisairauksien yleisyydessä on suuria eroja hyvinvointialueiden välillä. Sairastavuus on suurinta Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.
Hyvinvointialueiden välisiin eroihin on useita syitä.
Erilaisia lukuja selittää muistisairauksien riskitekijät, kuten sydän- ja verisuonisairauksien alueellinen yleisyys ja kuinka paljon alueella on iäkästä väestöä.
Voi olla, että joillakin alueilla on helpommin hakeuduttu ja päästy muistitutkimuksiin ja hoitoon kuin niillä alueilla, joissa todettujen muistisairauksien määrä on vähäisempi.
Arvioiden mukaan Kymenlaaksossa on noin 5.500 muistisairasta. Heidän lisäkseen se koskee heidän läheisiään, jotka joutuvat jossain vaiheessa kosketuksiin muistisairauden kanssa. Näitä arvioidaan olevan vähintään neljä jokaista sairastunutta kohden.
Tämä tarkoittaa Suomessa noin miljoonaa ihmistä ja Kymenlaaksossa 27.500 henkilöä, joita muistisairaus koskettaa jollain tavalla.
Muistisairauksien riskiä on mahdollista pienentää
Muistisairaudet korostuvat kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä, vaikka niitä esiintyy jo työikäiselläkin väestöllä.
Toistaiseksi ei ole löytynyt muistisairauksia parantavaa lääkettä, mutta aivoterveyttä on tutkittu ja siitä saatu tietoa.
Neljäkymmentä prosenttia muistisairauksista johtuu tekijöistä, jotka ovat muokattavissa. Hoitamalla hyvin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä voimme vaikuttaa siihen, että myöhemmällä iällä muistisairauksia olisi vähemmän tai ne ainakin ilmaantuisivat myöhemmällä iällä.
Suomessa vuonna 2009 käynnistynyt FINGER-tutkimus osoitti ensimmäisenä maailmassa, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. FINGER-toimintamalli on herättänyt kiinnostusta maailmalla. Tällä hetkellä yli 60 maata tutkii ja soveltaa mallin mukaista elintapaohjelmaa.
