Muistisairaudet työikäisillä

Työikäisillä etenevää muistisairautta ei aina osata epäillä, sillä sen oireet voivat alkuvaiheessa muistuttaa työuupumusta, stressiä, masennusta tai johtua liiallisesta päihteiden käytöstä.

Työikäisten muistisairaudet Suomessa

Työikäisenä eli alle 65-vuotiaana diagnoosin saaneilla Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus ja harvinaiset sairauden muodot ovat työikäisillä yleisempiä kuin iäkkäillä.

2 700 työikäisenä muistisairauteen sairastunutta Suomessa
600 työikäistä sairastuu muistisairauteen vuosittain*

Miksi oireita on vaikea erottaa?

Työikäisillä etenevän muistisairauden tunnistaminen voi olla haastavaa. Työikäisten muistisairauksissa muisti ei myöskään välttämättä oireile ensimmäisenä, mikä voi hidastaa etenevän muistisairauden diagnosointia. Alkuvaiheen oireet – kuten keskittymisvaikeudet, muistipulmat ja väsymys – muistuttavat usein työuupumusta, stressiä tai masennusta. Lisäksi runsas päihteiden käyttö voi aiheuttaa samankaltaisia kognitiivisia (tiedonkäsittelyyn liittyviä) häiriöitä. Tämän vuoksi muistisairaus voi jäädä pitkään huomaamatta, ja oikea diagnoosi viivästyy.

Huomaatko muutoksia muistissa tai tiedonkäsittelyssä?

Nykypäivän työelämä paljastaa muistiongelmat usein varhaisessa vaiheessa, kun työssä tarvitaan monenlaista osaamista ja IT-taitojen hallintaa.  Jos työssä tai arjessa ilmenee uusia oireita tai muutoksia, kannattaa keskustella niistä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Tapaamiseen voi valmistautua kirjaamalla ylös asioita tai täyttämällä lomakkeen Tiedonkäsittely ja muisti työikäisenä ja ottamalla sen mukaan vastaanotolle. Lomake nopeuttaa ja helpottaa tilanteen arviointia ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelua. Myös läheinen voi vastata lomakkeella olevin kysymyksiin – näin saadaan kattavampi kuva tilanteesta. Varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta tarvittaessa hoito ja tuki päästään aloittamaan ajoissa.

Työikäisenä sairastuneilla (alle 65 v.)  yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus ja harvinaiset sairaudet, kuten Hakolan tauti, Huntingtonin tauti ja CADACIL, ovat työikäisillä yleisempiä kuin iäkkäillä. Myös runsaan ja kauan jatkuneen alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen muistisairauden takana.

Työikäisenä muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 600 henkilöä. Tuoreen tutkimuksen mukaan työikäisiä muistisairaita on Suomessa 2 700 (Krüger J. ym, 2024). Aiemmin on esitetty myös suurempia lukuja työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden määristä: rekisteritutkimuksen mukaan jopa 8 100 työikäisellä on muistisairaus (Roitto H-M ym., 2024)

Erot luvuissa kertovat ennen kaikkea työikäisten oireiden kirjosta ja diagnosointiin liittyvistä haasteista sekä erilaisista tutkimusasetelmista. Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden, perheiden ja läheisten palveluja tulee kehittää ja lisätä, jotta osataan tunnistaa oireet riittävän ajoissa ja saadaan kaikille oikea- aikaista tukea.

Työiässä sairastuneiden erityishaasteita

Työikäisenä muistisairauteen sairastuneiden ihmisten elämäntilanne voi tuoda mukanaan haasteita työelämän, perhevastuiden ja taloudellisten velvoitteiden yhteensovittamiseksi, siksi ne vaativat usein erityistä huomiota hoidon ja tuen suunnitteluun. Erityisesti yksin asuvien tuen mahdollisuudet on syytä selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Vaikka muistisairauksien oireet ja hoito ovat pääosin samanlaisia iästä riippumatta, kaikki työikäisten  elämäntilanteeseen liittyvät erityispiirteet eivät välttämättä kosketa ikääntyneempiä.

  • Hyvä fyysinen kunto, ja kyky jatkaa harrastuksia
  • Työelämässä jatkamisen kysymykset ja kamppailu muuttuvan toimintakyvyn ja työn vaatimusten kanssa
  • Eläkkeelle jääminen suunniteltua aiemmin ja toimeentuloon liittyvät pohdinnat
  • Kapenevat sosiaaliset suhteet, työkavereiden ja harrastuskavereiden puuttuminen, aiheuttaen yksinäisyyttä
  • Työssäkäyvän puolison työssäkäyntiin liittyvät mahdollisuudet ja järjestelyt sairauden edetessä
  • Parisuhteen muuttumiseen liittyvät kysymykset
  • Lasten asema ja tukeminen perheessä, jossa vanhemmalla on etenevä sairaus

Työiässä muistisairauteen sairastuneet ihmiset läheisineen tarvitsevat heille kohdistettua tukea ja apua, jonka avulla selvitä muuttuneesta elämäntilanteesta ja jatkaa elämää mahdollisimman pitkään entiseen tapaan. Myös vertaistuki muilta työiässä saman elämäntilanteen kohdanneilta on tärkeää.

Lue lisää

Nainen katsoo ikkunasta.

Alzheimerin tauti

Lue lisää

Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvat muistisairaudet

Lue lisää
Mies keittiössä, kahvikuppi kädessä.

Harvinaisemmat muistisairaudet

Lue lisää

Onko sinulla kysyttävää?

MUISTINEUVO-tukipuhelin muistisairaille, läheisille sekä muististaan huolestuneille. Puheluihin vastaavat muistialan ammattilaiset.

09 8766 550

Avoinna ma, ti ja to klo 12–17 (puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukaan).

Läheinen, kaipaatko tukea?

VERTAISLINJA-tukipuhelin muistisairaiden läheisille. Puheluihin vastaavat kokeneet ja koulutetut entiset muistisairaiden omaishoitajat.

0800 9 6000

Avoinna ma–la klo 17-20 (puhelu on maksuton).