Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Vanhuspalvelujen tila
-seurantatutkimuksen yhteydessä ilmeni, että noin puolet vanhuspalvelujen toimintayksiköistä (47 %) oli havainnut kaltoinkohtelua. Muistiliiton mukaan kaltoinkohtelu kertoo vanhustenhuollon vakavista haasteista. Epäkohtiin tulee puuttua viipymättä lisäämällä mm. ammattilaisten osaamista ja omaishoitajille tarjottavaa tukea.
THL selvitti havaintoja kaltoinkohtelusta vanhuspalvelujen toimintayksiköille suunnatussa kyselyssä toukokuussa 2023. Havaintoja pyydettiin sekä ympärivuorokautisesta palveluasumisesta että kotihoidosta. Henkilöstön asiakkaaseen kohdentamaa kaltoinkohtelua raportoi 3 % kotihoidon yksiköistä ja 7 % ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä. Omaisen tai läheisen asiakkaaseen kohdistunutta kaltoinkohtelua raportoi 43 % kotihoidon yksiköistä ja 10 % ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä. Asiakkaan toiseen asiakkaaseen kohdistamaa kaltoinkohtelua raportoi 12 % kotihoidon yksiköistä ja 44 % ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä. Kyselyyn vastasi 2 742 yksikköä.
Ikääntyneisiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, terveyden tai turvallisuuden. Sen muotoja voivat olla mm. oikeuksien rajoittaminen, hoidon laiminlyönti, fyysinen ja psyykkinen väkivalta.
– Kyselyn tulokset perustuvat yksiköiden esihenkilöiden yhteen kysymykseen annettuihin vastauksiin ja antavat kuvan kaltoinkohtelun yleisyydestä yleisellä tasolla. Muistiliitto on erittäin huolestunut kyselyn tuloksista, sillä muistisairaat muodostavat suurimman ryhmän vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa ja omaishoidossa. Kaltoinkohtelusta tarvitaan kuitenkin tarkempaa tutkimustietoa, toteaa liiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu.
Kaltoinkohtelu heijastelee vanhustenhuollon merkittäviä haasteita. Henkilökuntaa ei ole aina riittävästi ja paikoitellen vaihtuvuus voi olla suurta. Kaikki ammattilaiset eivät myöskään tunnista muistisairaiden erityistarpeita tai osaa hyödyntää työmenetelmiä, joilla voitaisiin luoda sairastuneille mielekäs ja turvallinen ympäristö.
Yhä suurempi osa muistisairaista on pitkään kotihoidossa, mikä lisää omaishoitajien kuormaa. Muistisairaat tarvitsevat riittävästi toimintakykyä ylläpitäviä ja kuntouttavia palveluja, esimerkiksi päivätoimintaa, kotona asumisen tueksi. Omaishoitajille on taattava todelliset mahdollisuudet omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimiseen riittävillä vapaapäivillä ja toimivalla muistisairaiden vuorohoidolla.
– Kaltoinkohtelun syiden tunnistamisesta tulee edetä ennaltaehkäiseviin toimiin. Hallituksen on osoitettava riittävät resurssit niin ympärivuorokautiseen hoivaan kuin kotihoitoon. Henkilökunnan määrän ja ammattilaisten osaamisen kasvattaminen sekä omaishoitajien tuen ja palveluiden saatavuus ovat asioita, joihin hallituksen on vaikutettava tulevassa budjettiriihessä. Kaikilla on oikeus turvalliseen arkeen, Katariina Suomu muistuttaa.
Muistiliiton tukipuhelimet:
Muistineuvo palvelee maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 12–17 numerossa 09 8766 550. Tukea ja neuvoja muistialan ammattilaisilta.
Vertaislinja tarjoaa kuuntelevan korvan muistisairaan omaishoitajille ja läheisille kuutena iltana viikossa, maanantaista lauantaihin klo 17–20 numerossa 0800 9 6000. Puheluihin vastaavat kokeneet ja koulutetut omaishoitajat.
Tietoa muusta tuesta omaishoitajille ja läheisille Muistiliiton verkkosivuilla.
Yhteiskuntasuhteet, vaikuttaminen, yritysyhteistyö
