Muistisairaudet yleistyvät Suomessa ja vaikuttavat sairastuneen ja hänen läheisensä elämään monin eri tavoin. Etenevät muistisairaudet käynnistävät elämässä usein laajan sopeutumisprosessin, ja sairauden edetessä tuen tarve sekä läheisten merkitys kasvaa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat muutoksessa, ja säästötoimet kohdistuvat myös muistisairautta sairastaviin ja heidän läheisiinsä. Muistiliitto selvitti, miten sairastuneiden ja heidän läheistensä palvelut ja tuki toteutuvat. Syksyllä 2024 toteutetulla Muistibarometri-kyselyllä selvitettiin vastaajien saamia palveluita ja palvelutarvetta sekä sitä, miten sairastuneet ja heidän läheisensä hyötyvät muistiyhdistysten tarjoamista Muistiluotsiasiantuntija- ja tukikeskusten palveluista.
Muistibarometri keräsi kahdessa kuukaudessa yhteensä 2 382 vastausta. Julkiseen kyselyyn verkossa vastasi 1 199 henkilöä ja Muistiluotsikeskuksissa paperilomakkeella 1 183 henkilöä. Kyselyyn vastanneista oli muistisairautta sairastavia 25 %, muististaan huolestuneita 14 % ja läheisiä 61 %. Muistisairauteen sairastuneiden kyselyyn vastanneista suurin osa ilmoitti asuvansa yhdessä puolison tai muun läheisen kanssa. Reilu kolmannes sairastuneista asui yksin.
Palveluiden saatavuus – muistisairauteen liittyvät palvelut
Kaikista vastaajista 32 % koki, että muistisairauteen liittyviä palveluita saa hyvin tai erittäin hyvin. Tyydyttäväksi muistisairauteen liittyvien palveluiden saatavuuden koki 31 % vastaajista ja 13 % koki, että muistisairauteen liittyviä palveluita saa heikosti tai erittäin heikosti. Vastaajista reilu puolet oli käynyt muistihoitajan tai muistikoordinaattorin tai lääkärin luona edeltävän vuoden aikana. Vähiten nimetyistä palveluista oli käytetty perhehoitoa tai henkilökohtaista avustajaa.
Tulevaisuudessa palveluita täytyy kohdentaa entistä paremmin, sillä tuloksissa nousee muistisairauteen sairastuneiden läheisten uupuminen ja väsyminen. Muistisairauteen sairastuneen palvelutarpeen arvioinnissa tulisikin aina kuulla läheistä kokonaistilanteen kartoittamiseksi. Sairastuneet, muististaan huolestuneet ja läheiset ovat asuinalueesta riippuen myös eriarvoisessa asemassa, sillä vastaajien kokemus palveluiden saatavuudessa vaihteli eri hyvinvointialueiden välillä.
alakuloa oli heillä vähemmän (11 %) kuin
julkiseen kyselyyn vastanneilla (18 %).
Koettu yksinäisyys, mieliala ja arjessa jaksaminen
Kaikista vastanneista 17 % koki itsensä yksinäiseksi jatkuvasti tai melko usein. Naiset kokivat yksinäisyyttä keskimäärin useammin kuin miehet. Muististaan huolestuneet ja muistisairaiden läheiset kokivat yksinäisyyttä keskimäärin useammin kuin muistisairauteen sairastuneet. Yhdistysten järjestämällä toiminnalla on vaikutusta, sillä Muistiluotsien toiminnassa mukana olevat kokivat yksinäisyyttä keskimäärin harvemmin kuin muut vastaajat.
Kaikista kyselyyn vastaajista lähes 40 % oli tuntenut itsensä vähintään kohtalaisesti alakuloiseksi tai apeaksi viimeisin kuukauden aikana. Läheisistä 84 % oli kokenut alakuloisuutta viimeisen kuukauden aikana. Muistiluotsitoiminta tukee mielen hyvinvointia, sillä Muistiluotsien toiminnassa mukana olevat (11 %) olivat kokeneet viimeisen kuukauden aikana alakuloisuutta keskimäärin vähemmän kuin julkiseen kyselyyn vastanneet (18 %).
Kun vastaajia pyydettiin kertomaan omin sanoin, mitkä asiat vaikuttavat arjessa jaksamiseen, saatiin runsaasti vastauksia. Tärkeimpänä nousi esiin ja eniten mainintoja saivat sekä ystävien, puolison että perheen merkitys muistisairaan elämänlaadulle. Vastaajia pyydettiin kertomaan myös omin sanoin, mitkä asiat vaikuttavat arjessa jaksamiseen. Vastauksissa nousi vahvasti esille läheisten huoli omasta jaksamisestaan. Teemoina esiin nousivat oma yksinäisyys, uupuneisuus ja ahdistuneisuus, työn sitovuus sekä jatkuva huoli muistisairauteen sairastuneesta.
Muistiluotsitoiminta tukee hyvinvointia ja arjessa jaksamista
Muistiliiton jäsenyhdistysten ylläpitämät Muistiluotsikeskukset toimivat lähes kaikissa Suomen kunnissa yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa ja järjestävät Muistikahviloita, vertaistukiryhmiä ja erilaisia tapahtumia sairastuneille ja heidän läheisilleen. Tulokset osoittivat, että Muistiluotsien toiminnassa mukanaololla oli suora yhteys parempaan mielialaan ja yksinäisyyden tunteen vähenemiseen.
Muistibarometrikyselyn mukaan Muistiluotsitoiminnassa mukana olevat arvioivat, että toiminnassa mukana oleminen on lisännyt heidän hyvinvointiaan, virkistänyt mieltä ja auttanut jaksamaan arjessa paremmin. Vertaistuella oli osallistujille erittäin suuri merkitys. Vastaajat arvioivat, että Muistiluotsitoiminnassa mukanaolon myötä he tietävät muistisairaudesta sekä siihen liittyvistä asioista enemmän. Muistiluotsin toiminta koettiin erittäin hyödylliseksi, ja se sai keskiarvon 4.6 (Likert-asteikko 1–5). Monet vastaajat kokivat, että ilman Muistiluotsitoimintaa he jäisivät yksin ja tyhjän päälle.
Järjestöjen toiminnassa mukana oleminen vaikuttaa positiivisesti terveysmuuttujiin ja siksi Muistiluotsikeskusten toiminnalla on tärkeä rooli muistisairautta sairastavan ja heidän läheistensä hyvinvointia tukevassa palvelupolussa.
Teksti: Krista Pajala
Tilaa Muisti-lehti
Haluatko elämänmakuista luettavaa suoraan postilaatikkoosi? Liity jäseneksi muistiyhdistykseen, saat Muisti-lehden ja paljon muita etuja. Myös pelkkä lehden tilaus on mahdollinen.
