Muistibarometri: moni muistisairaan läheinen uupuu
Kyselytutkimuksen tuloksissa korostuu muistisairaan läheisten kokema uupuminen ja väsyminen. Suurin osa läheisistä oli kokenut alakuloa ja apeutta viimeisen kuukauden aikana. Vain puolet läheisistä koki elämänlaatunsa hyväksi.
Tulokset selviävät Muistiliiton Muistibarometristä, johon vastasi lähes 2 400 muistisairasta ja heidän läheistään ympäri Suomen. Kyselytutkimuksessa selvitettiin muistisairaiden ja heidän läheistensä palvelutarpeita ja tarjolla olevia palveluja.
Muistisairaus on kansansairaus, ja diagnoosin saaneita muistisairaita on yli 150 000. Vuoteen 2040 mennessä muistisairaita on jo lähes 250 00.
Muistisairaan läheiset väsyvät
Muistibarometrin tuloksissa korostuu muistisairaan läheisten kokema uupuminen ja väsyminen. Suurin osa (84 %) läheisistä oli kokenut alakuloa ja apeutta viimeisen kuukauden aikana. Avovastauksissa korostui läheisten uupuneisuus, ahdistuneisuus, työn sitovuus, kuormitus ja jatkuva huoli muistisairaasta.
– Hyvinvointialueiden palveluihin kohdistamat leikkaukset näkyvät läheisten jaksamisessa. Kun tavoitteena tänä päivänä on, että muistisairas elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, on läheisten jaksamiseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Vain hyvinvoiva läheinen jaksaa hoitaa muistisairasta, kertoo Muistiliiton kehittämispäällikkö Minna Teiska.
Palveluiden saannissa merkittäviä alueellisia eroja
Vastaajat kokivat muistisairauksista saadun tiedon, muistitutkimuksiin pääsyn ja muistisairauteen liittyvien palveluiden osalta merkittäviä eroja hyvinvointialueiden välillä. Erot olivat tilastollisesti merkitseviä. Muistisairaat, muististaan huolestuneet ja läheiset ovat asuinalueesta riippuen eriarvoisessa asemassa eikä kaikkialla Suomessa pystytä tarjoamaan riittäviä palveluita muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemiseksi. Vastaajista reilu kaksi viidesosaa koki, että muistisairauteen liittyviä palveluita on saatavilla tyydyttävästi, huonosti tai erittäin huonosti.
– Muistisairausdiagnoosin saa vuosittain 23 000 ihmistä, ja tarve palveluihin kasvaa. Varhainen diagnoosi ja oikea-aikaiset palvelut edistävät muistisairaan toimintakykyä ja mm. mahdollisuutta asua kotona pidempään, ja siksi palveluiden varmistaminen olisi hyvinvointialueille viisasta taloudenpitoa, toteaa Minna Teiska.
Järjestön tuki koetaan erittäin hyödylliseksi
Muistiliiton valtakunnallisessa Muistiluotsitoiminnassa työskentelevät ammattilaiset tukevat muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Muistibarometrin mukaan toiminnassa mukana olevat arvioivat, että osallistuminen on lisännyt heidän hyvinvointiaan, virkistänyt mieltä ja auttanut jaksamaan arjessa paremmin. Vertaistuella on osallistujille erittäin suuri merkitys. Vastaajista 90 prosenttia koki vertaistuen merkityksellisenä. Muistiluotsien toiminnassa mukana olevat kokivat yksinäisyyttä, alakuloa ja apeutta keskimäärin harvemmin kuin muut vastaajat. Ryhmien välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä ero.
– Ihmisiä ohjataan aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin hyvinvointialueen kustannusten hillitsemiseksi. Hyvinvointialueilla ajatellaan, että järjestöjen tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta ihmisten hyvinvoinnin edistämisestä. Samaan aikaan sote-järjestöjen valtionavustuksista ollaan vuosina 2025–2027 leikkaamassa kolmannes. Tämä on nurinkurista, summaa Minna Teiska.
Näin tutkimus tehtiin
Muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen tarkoitettu Muistibarometri-kysely toteutettiin julkisesti verkossa (e-lomake) 7.10.–30.11.2024. Muistiliiton Muistiluotsikeskusten asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn paperilomakkeella 7.10.–11.12.2024.
Kyselyn avulla selvitettiin, millaisia palveluita muistisairaat ja heidän läheisensä tarvitsevat sekä millaisia palveluita muistisairaille ja heidän läheisilleen tarjotaan.
Kyselyyn vastasi yhteensä 2 382 henkilöä: julkiseen kyselyyn verkossa 1 199 henkilöä ja Muistiluotsikeskuksissa paperilomakkeella 1 183 henkilöä. Kysely tuotti valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa, mutta on huomioitava, että vastaajajoukkoon on valikoituneet ne henkilöt, joilla on ollut vastaamisen edellyttämä riittävä toimintakyky.
Tulokset esitetään pääasiassa suhteellisina osuuksina vastaajaryhmittäin. Ryhmien välisten erojen tilastollinen vertailu tehtiin kaksisuuntaisella riippumattomien ryhmien t-testillä. Tilastollisen merkitsevyyden tasona pidettiin 95 prosentin luottamustasoa (p < 0,05). Tilastolliset analyysit tuotti Muistiliitolle Metropolia Proof Health, Tulevaisuuskestävä terveys ja hyvinvointi innovaatiokeskittymä, Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Tutustu Muistibarometrin tuloksista koottuun raporttiin.
Lisätietoja
kehittämispäällikkö Minna Teiska
044 727 7406, minna.teiska@muistiliitto.fi
