Hallitus esittää jälleen muutoksia vammaispalvelulain soveltamisalaan eli siihen, kenelle palveluja myönnetään. Lakiin halutaan tuoda perustuslakivaliokunnan kertaalleen hylkäämä elämänvaihe-säännös. Muistiliitto ja Kuuloliitto esittävät, että soveltamisala säilytetään nykyisen lain mukaisena. Järjestöt katsovat, että elämänvaiheita koskeva säännös on epäselvä ja altistaa erityisesti ikääntyneitä vammaisia syrjivälle tulkinnalle. Esityksen pyrkimys säästöihin ei saa vaarantaa vammaisten henkilöiden oikeuksia.
Uuteen esitykseen on lisätty käsitteet kolmas ja neljäs ikä sekä myöhäiskeski-ikä, jotka tuovat jossain määrin selkeyttä vanhuuden määrittelyyn ja mahdollistavat aktiivisen vanhuuden tunnistamisen. Kuitenkin ”vanhuuden elämänvaihe” yksinkertaistaa ja kategorisoi ikääntymistä edelleen liiaksi. Ikääntyneiden vammaisuus esitetään edelleen vahvasti muusta vammaisuudesta vähempiarvioisena ilmiönä, eikä esityksessä avata sitä, mitä elämänvaiheessa tavanomaisella tarpeella tarkoitetaan.
Kuuloliitto ja Muistiliitto muistuttavat, että esimerkiksi muistisairaus ja kuulovamma eivät ole normaalia ikääntymistä, vaikka niiden esiintyminen on tilastollisesti suurempaa ikääntyneiden keskuudessa. Järjestöt kyseenalaistavat väitteen, että vammaispalveluiden piirissä olisi tai sinne olisi päätymässä henkilöitä, joilla ei ole niihin oikeutta. Tälle väitteelle ei ole tässä tai aiemmissa esityksissä esitetty näyttöä. Järjestöjen kohderyhmiltään ja hyvinvointialueilta saamat yhteydenotot viittaavat päinvastaiseen: osa iäkkäämmistä kuulo- tai neurologisesti vammaisista ei saa tälläkään hetkellä tarvitsemiaan vammaispalveluja.
Järjestöt eivät pidä perusteltuna eivätkä yhdenvertaisena sitä, että esityksessä tapaturmainen vammautuminen hyväksytään ikääntyneen henkilön vammaisuuden perusteeksi, mutta esimerkiksi sairauden aiheuttamaa vammautumista ei. Tämä asettaa eri tavoin vammautuneet henkilöt eriarvoiseen asemaan ilman kestävää oikeudellista tai eettistä perustetta. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti vamman aiheuttama syy ei saa olla peruste vammaispalvelujen myöntämiselle, vaan vamman aiheuttama haitta ja ympäristössä olevat esteet.
Esityksen perusteluissa toistuva lause siitä, että ”kotiin tuotavilla palveluilla ja sosiaalihuoltolain mukaisilla asumispalveluilla voidaan yleensä vastata iäkkään henkilön palvelutarpeisiin täysimääräisesti”, on myös ongelmallinen. Se kaventaa näkökulmaa hoivan ja hoidon tarpeisiin, vaikka ikääntyneellä vammaisella henkilöllä voi olla myös muita tarpeita – kuten osallistuminen yhteiskuntaan, liikkuminen kodin ulkopuolella tai henkilökohtainen apu itsenäiseen elämään.
Vammaispalvelulaki on mahdollista säilyttää vammaisille henkilöille tarkoitettuna erityislakina ilman elämänvaihe-säännösehdotusta. Vammaispalveluja saadakseen henkilön on nykyisenkin lain puitteissa täytettävä vammaisen henkilön oikeudellinen määritelmä sekä palvelukohtaiset saamisedellytykset.
Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 12.5.–23.5.2025 Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelussa.
Lisätietoja
Kuuloliitto, Sanna Kaijanen, toiminnanjohtaja, sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040 508 1716
Muistiliitto, Katariina Suomu, toiminnanjohtaja, katariina.suomu@muistiliitto.fi, 050 567 6445
