Puheen tuottamisen haasteet eivät yleensä ole ensimmäinen asia, joka ihmisille tulee mieleen muistisairauksista. Silti osalle muistisairautta sairastavista puheen ja kommunikoinnin haasteet ovat voimakkaasti arkeen vaikuttavia, henkisesti kipeitä tai toimintakyvyn suurin haaste. Joskus ne ovat jopa sairauden ensimmäisiä oireita. Kommunikaation muutokset asettavat aikaisemmin sujuvasti keskustelleen henkilön ja hänen läheisensä uuden ja joskus pelottavankin haasteen äärelle.
Tällä viikolla (30.9.–6.10.) vietetään Puhevammaisten viikkoa teemalla “Kommunikointi on yhteispeliä”. Teema on äärimmäisen tärkeä myös muistisairaiden henkilöiden kohdalla. Yleisin kommunikoinnin haasteisiin liittyvä oletus on, että ongelmakohdat johtuvat yksinomaan muistisairaasta osapuolesta. Usein jopa kuulee sanottavan, että “muistisairas ei enää kommunikoi”. Tilanteen voi kuitenkin nähdä toisin: kommunikointi on aina yhteispeliä.
Kommunikoinnin haasteet eivät koskaan ole vain yhden osapuolen “puutteita” tai ongelmia, vaan jaetun vuorovaikutustilanteen solmukohtia. Kommunikointiin tarvitaan vähintään kaksi, ja tilanne rakentuu yhteistyössä osapuolten välisen vuorottelun, tulkintojen ja tilannekohtaisten odotusten myötä.
Kommunikoinnin näkeminen yhteispelinä haastaa miettimään kriittisesti omia tapoja kommunikoida muistisairaan henkilön kanssa. Millä tavoin huomioin sairastuneen yksilölliset tarpeet ja mitä voisin ehkä tehdä toisin?
Kokosimme omaisista koostuvan kehittäjäryhmän kanssa esimerkkitilanteita arkisista kommunikoinnin haasteista. Yhtenä esimerkkinä voisi toimia kuvitteellinen Joonaksen ja hänen isänsä välinen keskustelu:
Joonas soittaa Alzheimerin tautia sairastavalle isälleen. ”Mihin aikaan tulette äidin kanssa käymään lauantaina ja mitä haluaisitte syödä? Vai pitäisikö mennä vaihtelun vuoksi ravintolaan? Entä tuletteko autolla vai haenko teidät juna-asemalta?”.
Joonaksen isä on hetken hiljaa ja vastaa ”autolla”. Joonas huokaa syvään ja toistaa koko kysymyksensä uudestaan ihmetellen, miksei isä koskaan keskity, kun hänelle puhutaan.
Joonaksen näkökulmasta tilanne näyttäytyy isän keskittymisen puutteena tai jopa piittaamattomuutena. Tosiasiassa isälle on luultavasti vaikeaa käsitellä nopeaan tahtiin esitettyjä kysymyksiä monine vaihtoehtoineen. Yhteispeli ei tässä tapauksessa toimi.
Joonasta voisi auttaa tieto siitä, ettei isä ole tilanteessa tahallaan hankala. Keskustelusta tulisi luultavasti molemmille antoisampi, jos Joonas esittäisi kysymyksensä rauhassa yksi kerrallaan ja antaisi isälleen riittävästi aikaa vastata. Tarvittaessa hän voisi myös kehottaa isäänsä ottamaan esille kynää ja paperia muistiinpanojen tekemiseen.
Kommunikoinnin yhteispeli sujuu mukavammin, kun pitää mielessä, että toisen käytöksen taustalla on aina jokin syy. Harva meistä käyttäytyy tahallaan ikävästi muita kohtaan. Muistisairauden myötä omista tarpeista ja tunteista viestiminen voi muuttua haastavammaksi, jolloin toiselta osapuolelta tarvitaan aiempaa enemmän tukea ja ymmärrystä.
Haasteiden taustalla piilee monesti kipeitäkin tunteita. Jos muistisairauteen sairastunut lakkaa pitämästä yhteyttä ystäviinsä, kyse ei luultavasti ole siitä, ettei hän välittäisi heistä enää. Taustalla voi sen sijaan olla aloitekyvyn haasteita tai omaan sairauteen liittyvää häpeää. Jokainen meistä tietää miltä tuntuu, kun keskustelukumppanit keskeyttävät jatkuvasti, puhuvat päälle tai jättävät kokonaan huomiotta. On ymmärrettävää, että tilanteen toistuessa henkilö helposti ärsyyntyy tai vetäytyy kokonaan.
Rauhallinen, turvallinen ja kiireetön ympäristö tukee kommunikoinnin sujumista. On tärkeää, että kommunikoinnin tavoissa huomioidaan enemmän tukea tarvitsevan osapuolen yksilölliset tarpeet. Joskus onkin hyvä pysähtyä ja pohtia tilannetta toisen näkökulmasta. Miltä sinusta tuntuisi tässä tilanteessa? Miten toivoisit muiden suhtautuvan?
Kommunikointi kuuluu kaikille, eikä sen sujuminen voi olla yksin sairastuneen vastuulla. Yhdessä voimme tehdä parhaamme, jotta jokainen saa osallistua vuorovaikutustilanteisiin ja ilmaista omia tarpeitaan, mielipiteitään ja tunteitaan. Muistiystävällinen kommunikointi on yhteispeliä.
Lisätietoa Puhevammaisten viikosta löydät osoitteesta puhevammaistenviikko.fi.fi. Tapahtumakalenterissa on runsaasti aiheeseen liittyviä tapahtumia, esimerkiksi Afasia puheterapiaryhmä -kokeilukerta tiistaina 1.10. ja HYVAKS apuvälinekeskuksen kommunikoinnin apuvälineiden esittely keskiviikkona 2.10. Tapahtumat ovat kaikille avoimia.
Poimi lisäksi talteen muistiystävällisen kommunikoinnin vinkkilista:
- Tarjoa rauhallinen, turvallinen ja kiireetön ilmapiiri. Minimoi taustahäly.
- Aina kun mahdollista, puhu muistisairaalle itselleen, älä hänen ylitseen.
- Puhuttele henkilöä hänen nimellään ja ota katsekontakti puhuessasi.
- Puhu selkeästi ja käytä tuttuja sanoja (kokeile selkokieltä).
- Voit hidastaa puhettasi hieman, jos henkilö ei pysy perässä. Käytä lyhyitä, yksinkertaisia lauseita.
- Kerro tai kysy yksi asia kerrallaan.
- Älä korosta muistamattomuutta.
Kirjoittaja
Anna Heino, asiantuntija
Omin sanoin -hanke
Muistiliitto
