Muutaman vuoden ajan on tullut tutkimustuloksia heikentyneen muistin ja heikentyneen kuulon yhteyksistä toisiinsa. Kuulo on yksi aisteistamme ja muisti on meidän tiedonkäsittelymme ja toimintakyvyn perusta. Kun näissä jommassakummassa on haasteita, vaikuttaa se ihmisen toimintakykyyn aina heikentävästi. Aluksi heikentymistä toimintakyvyssä saattaa näkyä vain vähän ja monesti pystytään kompensoimaan ja paikkaamaan paljonkin omaa vajavuutta. Ihminen on hyvin oppivainen ja sopeutuvainen, joten omaa toimintaa pystytään muokkaamaan silloin kun jokin osa-alue on heikentynyt. Silloin kun molemmat osa-alueet ovat heikentyneet, toimintakyky laskee dramaattisesti ja avun ja tuen tarve kasvaa.
Muistisairausdiagnoosin saaneita arvioidaan olevan Suomessa reilut 151 000 ja jonkinasteisesti huonokuuloisia reilut 800 000. On siis hyvin selvää, että osa näistä luvuista menee päällekkäin koska muistisairauksia ja ikäkuuloisuutta diagnosoidaan eniten ikääntyvillä. Usealla ikääntyneellä on molemmat tai ainakin viitteitä niin muistin kuin kuulon heikkenemisestä, vaikka diagnoosia ei vielä olisikaan.
Nykytutkimusten mukaan yksi syy muistin ja kuulon samanaikaiseen heikentymiseen voisi olla, yhteinen biologiseen toimintaan esim. verisuonistoon ja hermostoon liittyvä tekijä, joka vaikuttaa sekä muistin että kuulon heikkenemiseen yhtä aikaa, pikkuhiljaa. Toisen teorian mukaan syy voisi taas olla se, että kun ei kuule kunnolla menee kaikki energia kuuntelemiseen eikä pysty enää tallentamaan mitään muistiin, koska tiedonkäsittelymme on rajallinen ja se on jo käytetty keskittymällä ja pinnistelemällä, että kuulee. Kolmas tutkimussuunta on, että kuulon heikentymisen myötä aivoärsykkeet vähenevät, kun ei kuule kaikkea ja se johtaa taas aivojen nopeampaan rappeutumiseen, kun ne eivät saa riittävästi tietoa ja toimintaa. Kaikkia näitä teorioita tutkitaan ympäri maailmaa ja odotamme suurella mielenkiinnolla uusien tutkimusten tuloksia.
Onneksi meillä on apuvälineitä, tukea, ohjausta ja neuvontaa, joilla voidaan niin kuulon kuin muistin heikentymistä kompensoida. Kuulon kuntoutuksessa on tärkeää oikea aikainen ja riittävän ajoissa aloitettu kuulokojeen käyttö ja yleensä kun kuulokojeita oppii käyttämään niin siitä tulee osa jokapäiväistä elämää. Suositeltavaa on, että kuulokojeita pidetään koko valveilla olo ajan. Kuulokojeen käytön opettelu kestää päivittäin harjoiteltaessa kahdesta viikosta 2–3 kuukauteen. Nykyaikaiset kuulokojeet säädetään yksilöllisesti, osaa voidaan ohjata matkapuhelimen sovelluksella ja monet ovat jo ladattavia, joten pariston vaihtojakaan ei tarvitse muistaa.
Muistia käytetään koko ajan ja sen toimintaa harjoitetaan joka päivä mm. suunnittelemalla mitä tekee, mihin menee ja mitä kaupasta pitää ostaa jne. Aivoja ei voi käyttää liikaa. Joskus ehkä tuntuu, että savu nousee korvista ja aivot ovat ihan täynnä tavaraa. Tämä tunne tarkoittaa vain sitä, että on hyvä keskittyä yhteen asiaan kerrallaan ja lopettaa multitaskaaminen. Aivot hyötyvät erilaisesta toiminnasta, sosiaalisista kanssakäymisestä, keskusteluista, väittelystä, käsitöistä, sudokuista, harrastuksista, liikunnasta, terveellisestä ruoasta jne. Lista on loputon, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että aivot tarvitsevat myös lepoa ja kunnon yöunia. Ja ehkä joskus on hyvä ottaa pienet päiväunet, tällöin aivot ja kuuloelimet saavat levätä ja heräämme virkeänä jatkamaan päivää.
Lisätietoja: www.muistiliitto.fi www.kuuloliitto.fi
Uudenmaan Muistiluotsin muistiohjaaja Johanna Juola
