Keskiviikkona 22.5. Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa kokoonnuttiin ajankohtaisen kysymyksen äärelle: Muistisairaiden ihmisten määrä lisääntyy – miten varmistetaan palvelut ja ympärivuorokautinen hoiva tarvitseville? Tilaisuuden teemaan johdattelivat eduskunnan Muistiverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ja Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu.
Dosentti, asiantuntijalääkäri Hanna-Maria Roitto kertoi tuoreista tutkimustuloksista, joiden mukaan 23 000 suomalaista saa muistisairausdiagnoosin vuosittain. Aiemmin arvio oli 14 500. Roitto painotti, että kalleinta yhteiskunnalle ovat sekä diagnosoimaton muistisairaus että diagnosoitu, mutta hoitamaton muistisairaus. Paras lopputulema saadaan, kun muistisairaus on diagnosoitu jo varhaisvaiheessa ja lääkitys siihen aloitettu.
Gerontologian professori (emer.) Marja Jylhä kertoi hyviä ja huonoja uutisia. Suomalaiset elävät pidemmän hyväkuntoisen elämän kuin koskaan aikaisemmin, mutta mitä vanhempana kuollaan, sitä suurempi on hoivan tarve elämän viimeisinä vuosina. Suurin osa pitkäikäisen hoivan tarpeesta johtuu muistisairaudesta ja nämä palvelut ovat välttämättömiä, eivät vain tärkeitä. Samalla kun hoivan tarve kasvaa, ympärivuorokautisen hoivan ja kotihoidon saatavuus kuitenkin heikkenevät.
Kokemusasiantuntija Kari Turunen totesi, että muistisairaudenkin kanssa voi elää hyvää ja aktiivista elämää. Hän korosti myös vertaistuen merkitystä mottonsa kautta: ”Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, menkää yhdessä”.
Lopuksi kuulimme eduskuntaryhmien edustajien puheenvuorot.
Lotta Hamari (sd.) esitti huolensa siitä, että terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat uhattuina. Hän mainitsi esimerkkinä muistisairaiden päivätoiminnan. Päivätoiminta voi parhaimmillaan myöhäistää ympärivuorokautisen hoivan tarvetta ja siksi siihen tulisi päinvastoin panostaa.
Terhi Koulumies (kok.) puhui oikeudellisen ennakoinnin kuten edunvalvontavaltuuksen tärkeydestä ja siitä, että muistisairaita ihmisiä on tärkeä suojata digitaalisilta huijauksilta ja väärinkäytöksiltä ja kehittää puolesta asiointia.
Inka Hopsu (vihr.) puhui muistisairauden tunnistamisen haasteesta ja varhaisen diagnoosin merkityksestä sekä yhteisöllisyyden, vertaisuuden ja järjestöjen työn tärkeydestä.
Pia Sillanpää (ps.) painotti, että palveluntarvetta täytyy katsoa kunkin ikääntyneen kohdalla yksilöllisesti. Kuka pärjää vielä tuetusti kotona, kuka taas tarvitsee laitoshoitoa? Hän myös peräänkuulutti kotihoidon ja laitoshoidon väliin tarvittavia palveluja. Sillanpään mukaan meidän tulisi nyt keskittyä kolmeen asiaan: muistisairauksien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen diagnosointiin ja laadukkaaseen hoitoon.
Laura Meriluoto (vas.) puhui mm. omaishoitajien tukemisen tarpeesta ja siitä, miten tärkeää on, että perusterveydenhuollossa tunnistetaan muistisairaus.
Mukana tapahtumassa oli myös Krista Mikkonen (vihr.).
Useissa puheenvuoroissa toistui huoli palvelujen riittämättömyydestä väestön ikääntyessä ja muistisairaiden määrän kasvaessa. Myös järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ja niiden vaikutukset muistisairaiden ja heidän läheistensä elämänlaatuun puhututtivat.
Tilaisuuden järjestivät Eduskunnan Muistiverkosto ja Muistiliitto.
