Muistisairausdiagnoosin saa vuosittain 23 000 ihmistä, ja tarve palveluihin kasvaa. Sairauden kanssa eläviä ja heidän läheisiään huolestuttavat palveluihin samaan aikaan kohdistuvat leikkaukset. Hyvinvointialueiden sopeutustoimet kohdistuvat mm. omaishoidon tukeen ja ympärivuorokautisen hoivan vähentämiseen. Myös järjestöjen tarjoama tuki uhkaa supistua, kun valtionavustukset pienenevät. Hoivasta ja tuesta säästäminen tulee yhteiskunnalle kuitenkin kalliiksi.
Suurin osa muistisairautta sairastavista asuu kotona ja muistisairaus on edelleen suurin omaishoidon syy. Omaishoito on erittäin kustannustehokas hoivan muoto, ja siksi omaishoitajien tukeen on välttämätöntä investoida. Arvioiden perusteella kaiken omaishoitoa korvaavan vaihtoehtoisen hoidon menot olisivat noin 1,25 miljardia euroa vuodessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sopimusomaishoidon tilannekuva (2024) kertoo, että omaishoidon tilanne eri hyvinvointialueilla vaihtelee edelleen paljon. Esimerkiksi alimman omaishoidon tuen poistaminen vaikeuttaa omaishoitajien tilannetta. Vaikka ikääntyneiden määrä kokonaisuudessaan kasvaa, kotihoitoa saavien ikääntyneiden määrä on samaan aikaan vähentynyt. Osa muistisairaista jää siis ilman palvelua. Muistiliiton liittovaltuusto vaatii, ettei omaishoitoon tai ympärivuorokautiseen hoivaan kohdisteta uusia säästötoimia.
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuvat leikkaukset tulevat lähivuosina vähentämään muistisairaiden ja läheisten saamaa tukea sekä aivoterveyden edistämiseen tähtäävää työtä.
– Muistiliiton jäsenyhdistykset ovat hyvinvointialueille elintärkeä kumppani. Matalan kynnyksen tuki, tieto ja ohjaus sekä sairastuneille että heidän läheisilleen täydentää julkaista palvelua, Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu tähdentää. Avustusleikkaukset pakottavat järjestöt supistamaan toimintaansa. Muistisairaat ja heidän läheisensä ovat myös tästä syvästi huolissaan, Suomu kertoo.
Säästäminen muistisairaiden oikea-aikaisissa palveluissa synnyttää tosiasiassa kysyntää mm. ensihoidossa. Samoin muistiyhdistysten tarjoaman ohjauksen, neuvonnan ja vertaistuen supistuminen kasvattaa hyvinvointialueiden palveluiden kysyntää. Tämä ei ole yhteiskunnan viisasta taloudenhoitoa.
Helsingissä 16.11.2024
Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja, vararehtori Anne Portaankorva
Muistiliiton liittohallituksen puheenjohtaja, professori Jenni Kulmala
Lisätietoja
toiminnanjohtaja Katariina Suomu
katariina.suomu@muistiliitto.fi, 050 567 6445
