Hyvää vapaaehtoisten päivää!
Vapaaehtoispäivän kunniaksi esittelemme Uudenmaan Muistiluotsin vapaaehtoistoimintaa ja olemme myös koonneet ajatuksia nykyisiltä vapaaehtoisiltamme, jotta toiminnastamme saisi mahdollisimman hyvän kuvan.
Uudenmaan Muistiluotsin toimintaan tänä vuonna, on osallistunut useita kymmeniä vapaaehtoisia eri puolilla toiminta-aluettamme. Vapaaehtoiset voivat olla mukana toiminnassa oman elämäntilanteen mukaan. Mukana voi olla säännöllisesti, satunnaisesti tai kertaluontoisesti. Kaikki saavat olla mukana omalla tyylillään. Myös alan opiskelijana voi tulla mukaan Muistiluotsin toimintaan esimerkiksi harjoittelun tai vapaehtoisuuden merkeissä.
Vapaaehtoisena voi olla mukana monilla eri tavoilla. Jos on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta, sovitaan ensin tapaaminen muistiohjaajan kanssa, tutustutaan ja mietitään, mikä olisi sopiva tapa olla mukana toiminnassa. Vapaaehtoiset voivat esimerkiksi ohjata muistitreeniryhmiä sekä osallistua muuhun ryhmätoimintaan. Muistikahviloissa tarvitaan myös usein vapaaehtoista mukaan avuksi muun muassa ottamaan vastaan asiakkaita tai keittämään kahvia. Sairastuneille suunnatuissa vertaistuellisissa muistitreeniryhmissä vapaaehtoiset voivat myös olla tukena muistisairaalle, joka kaipaa tukea ryhmätilanteissa. Uusi vapaaehtoinen voi tulla alkuun tutustumaan toimintaan ja sen jälkeen päättää, haluaako tulla mukaan toimintaan.
Jos vapaaehtoisella on jokin erityinen osaaminen tai kiinnostuksen kohde, jota voisi hyödyntää ryhmätoiminnassa ja jos se sopii kohderyhmälle, voi tätä osaamista hyödyntää ryhmissä. Se voi olla esimerkiksi liikuntaan tai taiteeseen liittyvä ryhmä. Aiemmin Muistiluotsilla vapaaehtoiset ovat myös ohjanneet elokuva- ja kirjallisuusryhmiä. Jos on kiinnostusta tällaiseen ryhmän ohjaamiseen, siitä voi keskustella muistiohjaajan kanssa, uusia ideoita otetaan aina vastaan mielellään!
Uudenmaan Muistiluotsilla on myös Vapisaktiivit-niminen ryhmä, jossa vapaaehtoiset pääsevät itse ideoimaan ja suunnittelemaan vapaaehtoisten toimintaa. Toimintaa suunnitellaan aina yhdessä ja yhteistyössä kehitetään sitä entistäkin paremmaksi.
Koko vapaaehtoistoiminnan ajan, kesti se sitten päiviä tai useita vuosia, aina saa tukea toisilta vapaaehtoisilta ja muistiohjaajilta. Jos on epävarmuuksia jossain, voi aina olla yhteydessä ja saada tukea vapaaehtoisena toimimiseen. Vapaaehtoisille järjestetään säännöllisesti yhteisiä tapaamisia. Vapaaehtoisilla on myös oma Facebook-ryhmä, jossa voi saada vinkkejä ja vastauksia kysymyksiin. Vaikka siis ei olisi kokemusta vapaaehtoisena toimimisessa tai muistisairauksista, se ei ole este, kunhan on innostusta, kiinnostusta ja kunhan sitoutuu kunnioittamaan toisia. Uusille vapaaehtoisille annetaan tarvittava tieto ja tuki mielekkääseen vapaaehtoiskokemukseen.
Jos ryhmien ohjaaminen tai kahvin keittäminen ei kuulosta omalta jutulta mutta muisti- ja aivoterveysasiat kiinnostavat kuitenkin, on myös muita keinoja olla mukana toiminnassa. Vapaaehtoinen voi pitää esimerkiksi luennon aivoterveydestä sellaista pyytävälle taholle. Voi myös levittää tietoisuutta muistiystävällisyydestä ja aivoterveydestä esimerkiksi omassa työpaikassa tai harrastusporukassa. Jos pitää kirjoittamisesta, voi myös tarjota esimerkiksi omaa runoa tai kirjoitusta, jonka Uudenmaan Muistiluotsi voi julkaista blogissaan tai sosiaalisen median kanavilla. Keinoja on siis monia olla mukana vaikuttamassa muistiperheiden elämään positiivisella tavalla.
Keräsimme Muistiluotsilla toimivilta vapaehtoisilta vastauksia siihen mikä sai heidät kiinnostumaan Muistiluotsin toimintaan liittymisestä, millaista vapaaehtoistoimintaa he tekevät tällä hetkellä ja mikä on vapaaehtoistoiminnassa parasta. Kerrottiin esimerkiksi kiinnostuksen toimintaan heränneen läheisen muistisairauden takia. Haluttiin saada lisää tietoa aiheesta ja tukea muita samassa tilanteessa olevia. Kun läheisen aivoterveydestä nousi huolia ja kysymyksiä, haluttiin saada myös tietoa omasta aivoterveydestä ja miten siitä voi pitää parempaa huolta. Kerrottiin myös, että haluttiin olla mukana tukemassa ikäihmisiä.
Vastanneet vapaaehtoiset kertoivat toimivansa Uudenmaan Muistiluotsissa ainakin muistitreeni- ja vertaistukiryhmissä avustajina kahvinkeittäjinä ja keskustelun vetäjinä, aivoterveysluentojen pitämisessä, postitustalkoissa, askartelukerhossa ja bingon pyörittäjänä. Osa kertoi ohjaavansa itse ryhmiä ja osa olevansa mukana enemmänkin avustamassa esimerkiksi muistiohjaajan kanssa. Eräs vastannut kertoi, ettei ryhmien pitäminen ole hänen juttunsa, joten hän kirjoitti oman tarinansa julkaisuun. Vastauksissa tulee esille monipuoliset tavat, joilla voi olla mukana vapaaehtoisena.
Vapaaehtoisuuden parhaiksi puoliksi nostettiin muun muassa uusiin ihmisiin tutustuminen, uusien asioiden oppimisen, uudet haasteet, itsensä tärkeäksi tunteminen ja hyvä mieli. Jos esimerkiksi ohjaa ryhmiä, niistä saa itsekin paljon irti, kun on voinut itse vaikuttaa ryhmän sisältöön. Eräs vastannut kertoi myös saavansa itsekin tukea vapaehtoistoiminnasta, kun hänellä on muistisairas läheinen. Vastauksissa korostui erityisesti mielekäs tekeminen, joka tuo uusia haasteita ja iloa elämään.
Viimeiseksi kysyimme vapaehtoisilta myös, mitä he haluaisivat sanoa sellaiselle, joka harkitsee vapaehtoiseksi ryhtymistä. Monet korostivat vastauksissaan hyvää mieltä ja iloa, jonka saa olemalla mukana vapaehtoistoiminnasta. Vastauksissa mainittiin myös, että osallistumalla saa virkistystä, tarpeellisuuden tunnetta ja innostusta. Kerrottiin myös, että olemalla mukana vapaaehtoisena saa perspektiiviä elämäänsä ja ongelmiinsa. Eräs vastannut tiivisti sen hyvin: ”Saat enemmän kuin annat!”
