Hallitus suunnittelee alentavansa henkilöstön vähimmäismitoitusta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja laitoshoidossa 0,6 työntekijään asiakasta kohden ensi vuoden alusta alkaen. Muutoksella tavoitellaan säästöjä julkiseen talouteen. Nykyisin voimassa olevan lain mukaan vähimmäismitoitus on 0,65 työntekijää asiakasta kohden ja 1.1.2025 alkaen 0,7 työntekijää per asiakas.
Muistiliitto suhtautuu kriittisesti sosiaali- ja terveysministeriön (STM) esitysluonnokseen, eikä kannata vähimmäismitoituksen alentamista. Muistiliitto on huolissaan esitetyn muutoksen vaikutuksista hoivapalveluiden laatuun ja asiakkaiden turvallisuuteen. Muistiliiton näkemyksen mukaan henkilöstömäärän vähentäminen voi entisestään altistaa tilanteille, joissa asiakkaiden kaltoinkohtelua ei havaita eikä siihen pystytä puuttumaan. Henkilöstön vähimmäismitoituksen alentaminen saattaa myös heikentää asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista ja aiheuttaa rajoitustoimien käyttämistä, kuten esitysluonnoksessakin todetaan. Avainasemassa itsemääräämisoikeuden vahvistamisessa ja rajoitustoimenpiteiden käytön ja kaltoinkohtelun ehkäisemisessä on riittävä, ammattitaitoinen ja pysyvä henkilöstö on yksi keskeisimmistä tekijöistä. Hoivapalveluiden laatu on merkittävä seikka, josta ei voida Muistiliiton näkemyksen mukaan tinkiä taloudellistenkaan haasteiden edessä.
Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen (tehostettu palveluasuminen 31.12.2023 saakka) siirrytään aiempaa heikompikuntoisena. Lisäksi hoivapalvelussa asuttu aika on lyhentynyt. Esitysluonnoksessa todetaan, että THL arvioi RAI-tietojen perusteella noin 25 % ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asuvista ihmisistä sopivan palvelutarpeensa perusteella paremmin yhteisölliseen asumiseen. Mikäli arvioitu osuus asiakaskunnasta ohjautuisi kevyemmän hoivan piiriin, tarkoittaa se, että ympärivuorokautisen hoiva-asumisen piiriin jäisivät kaikkein vahvinta hoivaa ja hoitoa tarvitsevat asiakkaat.
STM:n esitysluonnoksessa arvioidaan, että vähimmäismitoitus 0,6 riittää perustarpeiden toteuttamiseen, mutta vähimmäismitoituksen laskulla 0,6:een on todennäköisesti vaikutusta mahdollisuuksiin tarjota asiakkaiden toimintakykyä ylläpitävää ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaan.
Vanhuspalvelulain 14 §:n mukaan pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan.
Jo tällä hetkellä ympärivuorokautisen hoivan palveluissa on todettu paikoittain puutteita ulkoilun tai kuntoutuksen järjestämisessä. Eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisussa 4.6.2024 todetaan, että riittävän ulkoilun on oltava osa tehostettuun (nykyisen ympärivuorokautiseen) palveluasumiseen sisältyvää palvelua. (EOAK ratkaisu 4.6.2024 EOAK/1345/2023). THL:n tilastoraportin mukaan vain 21 % ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkaista saa kuntoutusta tai erityistyöntekijän apua. (THL – Tilastoraportti 3/2024, 31.1.2024. Iäkkäiden toimintakyky ja palvelutarpeet – RAI-vertailutiedot 2022).
On myös huomattava, että henkilöstön pito- ja vetovoiman ja sote-alan johtamisen kehittämiseksi suunnitellut toimenpiteet eivät vielä ole toteutuneet siinä määrin, että ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta voisi alentaa turvallisesti ja heikentämättä henkilöstön jaksamista näissä palveluissa. Teknologian hyödyntämisestä henkilökunnan apuna ei ole toistaiseksi sääntelyä.
Vanhuspalveluja ja sen henkilöstöä tulee tarkastella kokonaisuutena, ja varmistaa eri asumismuotojen ja tarvittavien palveluiden asiakaslähtöinen ja -turvallinen järjestäminen. Asiaa arvioitaessa esiin nousee merkittäväksi kysymys siitä, mikä on riittävän hyvää hoivapalvelua ja miten turvataan ihmisarvoinen elämä ympärivuorokautisen hoivapalvelun piirissä.
Lue lausunto kokonaisuudessaan.
Lisätietoja:
Sari Elomaa, juristi, Muistiliitto
sari.elomaa@muistiliitto.fi, 050 661 12
