Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, jolla jokainen voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että tulee myöhemmin kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Valtakirjassa määritellään asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtakirja tulee voimaan vasta erillisen vahvistamispäätöksen jälkeen.

Pätevän valtakirjan tekeminen edellyttää, että tekijä ymmärtää riittävällä tavalla sen merkityksen ja sisällön. Tämä voi olla mahdollista vielä muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Edunvalvontavaltuutusta säilytetään niin kauan, kunnes tarve sen vahvistamiselle ilmenee. Tehty edunvalvontavaltuutus on suositeltavaa antaa valtuutetulle säilytettäväksi.

Jos valtakirjan laatija tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, valtuutettu pyytää Digi- ja väestötietovirastoa vahvistamaan valtakirjan. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto valtuuttajan kyvyttömyydestä huolehtia asioistaan.

Valtuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on vahvistanut sen. Digi- ja väestötietovirasto valvoo tarvittaessa valtuutetun toimintaa. Suomi.fi-verkkopalvelun uusi opas, edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus tarjoaa kattavat ohjeet edunvalvontaan ja edunvalvontavaltuutukseen liittyviin kysymyksiin. Opas vastaa esimerkiksi kysymyksiin, mitä edunvalvonta on, milloin tarvitaan edunvalvoja ja mitä tarkoittaa edunvalvontavaltuutus.

Edunvalvontavaltuutuksen laadinnalle on asetettu selkeät muotovaatimukset ja siksi se on suositeltavaa tehdä asiantuntijan, kuten juristin tai julkisen oikeusavustajan, tuella (oikeusaputoimistojen yhteystiedot). Ennen edunvalvontavaltuutuksen kirjaamista kannattaa huolella tutustua aiheeseen ja pohtia rauhassa omia toiveitaan.