Kuntoutus

Kuntoutus on suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan muuttunut elämäntilanne.

Kuntoutus tukee muistisairaan itsenäistä elämää

Kuntoutus keskittyy kuntoutujan, eli muistisairaan, tarpeisiin ja tavoitteisiin. Ammattilaisten tuki auttaa kuntoutujaa ylläpitämään tai parantamaan toimintakykyä tai hidastamaan muistisairaudesta johtuvaa toimintakyvyn heikentymistä. Kuntoutus sisältää myös kuntoutujan ympäristön arviointia ja muokkaamista.

Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa kuntoutujan ja hänen läheistensä voimavaroja, tukien itsenäistä elämää, osallisuutta yhteiskunnassa ja mahdollisesti työssä jatkamista. Kuntoutus on osa sosiaali- ja terveyspalveluja, ja se vaatii eri toimijoiden oikea-aikaista ja hyvää yhteistyötä. Kuntoutuksella pyritään vaikuttamaan muistisairaan ihmisen toimintakyvyn eri osa-alueisiin.

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma on yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa laadittu henkilökohtainen suunnitelma, johon on kirjattu palvelut ja toiminta, joiden avulla voidaan tukea toimintakyvyn säilymistä ja kuntoutumista. Jokaisella muistisairaalla ihmisellä tulisi olla kuntoutussuunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Päivitettyjen Käypä hoito- suositusten mukaan kuntoutussuunnitelma tulee tarkastaa 6–12 kuukauden välein sairauden edetessä (Muistisairaudet: Käypä hoito-suositus, 2023).

Kuntoutustarpeen arviointi on hyvä tehdä heti diagnoosin jälkeen. Aloitteen kuntoutukseen hakeutumisesta voi tehdä myös sairastunut itse. Kuntoutussuunnitelma voi olla osa laajempaa hoito- ja palvelusuunnitelmaa.

 

Hyvä kuntoutussuunnitelma pitää sisällään

• Kuvaus tilanteestasi: sairaus/vamma, tiiviisti sairauden alkuvaihe, kehitys ja oireet, apuvälineet, lääkitys ja muut yksilölliset asiat

• Elämäntilanne (asuminen, läheiset jne.)

• Ajankohtainen toimintakyky (vahvuudet ja haasteet)

• Kuntoutumisen päätavoitteet sekä konkreettiset keinot niiden saavuttamiseksi

• Tarvittavat palvelut perusteluineen, sinulle merkitykselliset, konkreettiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet sekä kuntoutuksen ajoitus, kesto, jaksotus, tiheys yms

• Tarvittaessa perustelut omaisen tai muun läheisen osallistumiselle kuntoutukseen

• Muiden tahojen järjestämät palvelut ja verkostoyhteistyö

• Seurannan ja sen vastuuhenkilöt sekä kuntoutussuunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt ja yhteystiedon, johon sinä, terapeuttisi tai Kela voi olla yhteydessä, jos tarvitaan suunnitelman muutosta, verkostoyhteistyötä tai lisätietoja.

Toimintakyky

Toimintakyvyn tukeminen on kuntoutuksen keskeinen tavoite. Toimintakyky muuttuu ihmisen elinkaaren aikana. Toimintakyky tarkoittaa ihmisen edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista, kuten vapaa-ajasta, harrastuksista ja itsestä huolehtimisesta, siinä ympäristössä, jossa hän elää.

Perinteisesti toimintakykyä tarkastellaan neljän ulottuvuuden kautta, joita ovat fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen- ja kognitiivinen toimintakyky. Muistisairaus voi vaikuttaa kaikkiin toimintakyvyn osa-alueisiin. Sen vuoksi laaja-alainen toimintakyvyn arviointi on tarpeen muistisairaan kuntoutusta ja muita palveluja suunniteltaessa.

  • Fyysinen toimintakyky tarkoittaa kykyä liikkua ja hoitaa päivittäisiä toimintoja ja arjen askareita, mikä mahdollistaa tärkeiden asioiden toteuttamisen. Fyysistä toimintakykyä voi harjoittaa erilaisten liikunta-, tasapaino- ja lihaskuntoharjoitteiden avulla. Hyvä fyysinen toimintakyky tukee muistisairaan kotona asumista, vähentää kaatumisriskiä ja mahdollistaa liikkumista ja harrastamista kodin ulkopuolella. Säännöllinen liikkuminen ja hyvä ravitsemustila tukee fyysistä toimintakykyä. [OR1]

    Erilaisilla apuvälineillä voidaan tukea turvallista liikkumista, vaikka fyysisessä toimintakyvyssä olisi tapahtunut jo muutoksia.

    Vinkkejä fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon:

     

  • Psyykkinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen voimavaroja, joiden avulla hän kykenee selviytymään arjen haasteista ja kriisitilanteista. Psyykkiseen toimintakykyyn kuuluvat elämänhallinta ja tyytyväisyys, mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi, mielen hyvinvointi, itsearvostus, omat voimavarat ja erilaisista haasteista selviäminen eli resilienssi.

    Psyykkistä toimintakykyä voidaan tukea muun muassa tukemalla muistisairasta sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen sairastuessa ja tukemalla elämänhallintaa ja minäpystyvyyden tunnetta. Muistisairauteen voi liittyä mielenterveyden haasteita, kuten masentuneisuutta. Aina masentuneisuus ei liity muistisairauteen, vaan henkilö voi sairastaa masennusta, jonka tutkiminen oikean hoidon saamiseksi on tärkeää.

    Vinkkejä psyykkisen toimintakyvyn ylläpitoon:

  • Sosiaalinen toimintakyky tarkoittaa sitä, miten hyvin ihminen pystyy olemaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja yhteiskunnan kanssa. Se sisältää esimerkiksi läheisten kanssa olemisen, vastuun ottamisen muista, ihmisten kanssa juttelun sujuvuuden, osallistumisen erilaisiin asioihin (kuten harrastuksiin ja liikuntaryhmiin) ja elämän kokemisen mielekkäänä.

    Sosiaalista toimintakykyä voidaan tukea mahdollistamalla muistisairaalle sosiaalisia kohtaamisia esimerkiksi mielekkään ryhmätoiminnan parissa. Muistiyhdistykset voivat tarjota osallistumisen mahdollisuuksia esimerkiksi vapaaehtoistoimijana yhdistyksessä. Jos vuorovaikutuksessa on haasteita, vaihtoehtoisia kommunikointitapoja hyödyntämällä voidaan tukea muistisairaan osallistumismahdollisuuksia.

    Vinkkejä sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen:

     

  • Kognitiivista toimintakykyä on kaikki tiedonkäsittelyyn liittyvä toiminta, kuten kyky havainnoida, tarkkaavaisuus, päätöksenteko, tietoisuus, kielen toiminnot, oppiminen, ongelmanratkaisu, ajattelu ja muistin toiminta.

    Muistisairaus vaikuttaa erityisesti kognitiiviseen toimintakykyyn ja tätä osa-aluetta tukemalla voidaan mahdollisesti hidastaa muistisairauden tuomia muutoksia. Kognitiivinen toimintakyky mahdollistaa mm. uusien apuvälineiden käytön opettelua, liikuntaohjeiden vastaanottamista ja sovituissa aikatauluissa pysymistä. Kognitiivista toimintakykyä voi tukea paitsi monipuolisten liikuntaharjoitteiden, myös erilaisten aivojumppien avulla.

    Vinkkejä kognitiivisen toimintakyvyn tukemiseen: