Edunvalvonta
Jos muistisairaan ihmisen taloudellisia asioita ei saada hoidettua, eikä hän ole tehnyt edunvalvontavaltuutusta, voidaan hänelle määrätä edunvalvoja.
Jos muistisairaan ihmisen asioiden hoitoa ja etuja ei saada turvattua muilla keinoin, esimerkiksi tilinkäyttövaltuuksilla, valtakirjoin tai edunvalvontavaltuutuksella, hänelle voidaan määrätä edunvalvoja. Edunvalvojan määrääminen on kuitenkin viimesijaisin keino muistisairaan etujen turvaamisessa. Jos muistisairaan asiat tulevat hoidetuksi muilla tavoin, ei edunvalvontaa tarvita.
Edunvalvontaa haetaan Digi- ja väestötietovirastosta omalla hakemuksella tai tekemällä ilmoitus mahdollisesti edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä. Silloin Digi- ja väestötietovirasto selvittää asian ja tekee tarvittaessa hakemuksen käräjäoikeudelle edunvalvojan määräämisestä.
Edunvalvojaksi voidaan nimetä sairastuneen läheinen tai yleinen edunvalvoja, joka työskentelee oikeusaputoimistossa. Yleensä edunvalvojan tehtävänä on hoitaa päämiehensä taloudellisia asioita ja omaisuutta. Edunvalvojan tulee lisäksi huolehtia siitä, että päämiehelle järjestetään asianmukainen hoito, huolenpito ja kuntoutus. Edunvalvojalla on tältä osin velvollisuus olla yhteydessä sosiaali- tai terveysviranomaisiin.
Päämiehen asioita ja omaisuutta tulee hoitaa huolellisesti. Tiettyihin oikeustoimiin, kuten esimerkiksi asunto-osakkeen tai kiinteistön myymiseen, edunvalvoja tarvitsee Digi- ja väestötietoviraston luvan.
Edunvalvoja ei voi lahjoittaa päämiehen omaisuutta. Edunvalvojan tulee pitää kirjanpitoa päämiehensä taloudellisista asioista. Hän on vahingonkorvausvelvollinen, jos aiheuttaa tahallisesti tai huolimattomuuttaan vahinkoa päämiehelleen. Digi ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojan toimintaa.
Lisätietoa:
Suomi.fi-verkkopalvelun opas edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus
