KOHO-hanke. Kuvassa on ohjaaja ja hoitajia, jotka käyvät hoitotilannetta läpi draaman keinoin.

Ammattilaisten kohtaamisosaaminen luo pohjan hoivakodin arkeen

KOHO-hanke on joulukuussa 2024 käynnistynyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) rahoittama ryhmähanke, jossa Pirkanmaan Muistiyhdistyksen, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun asiantuntijat jalkautuvat pirkanmaalaisiin hoivakoteihin ja kehittävät yhdessä ammattilaisten kanssa muistisairaiden ihmisten kohtaamisosaamista.

Kohtaamisosaaminen on hankkeessa määritelty vuorovaikutus- ja tunnetaidoiksi, dialogiseksi toiminnaksi ja läsnäoloksi. KOHO- hankkeen päätavoitteena on vahvistaa kohtaamisosaamista hoivakodeissa tapahtuvan yksilöllisen kehittämisen sekä kaikille yhteisten toimintamuotojen kautta. Osaaminen vahvistuu, kun ammattilainen tunnistaa omia tunnetaitojaan, vuorovaikutukseen liittyviä toimintatapojaan sekä vahvuuksiaan ja voimavarojaan. Myös muistisairauksiin liittyvä osaaminen on tärkeää.

Hankkeen kehittämismenetelminä hyödynnetään kokemuksellista oppimista, yhteiskehittämisen menetelmiä ja draamaa. Tarjoamme myös koulutuswebinaareja, joiden teemat ovat nousseet ammattilaisten toiveista ja tarpeista. Hankkeen alkukartoitus toi esiin tiedon tarpeen muistisairaan ihmisen käyttäytymisen muutoksiin, itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja läheisten kohtaamiseen liittyviin teemoihin. Osasta webinaareja löytyy myös koosteet hankkeen verkkosivuilta.

Miltä sinusta tuntuisi olla tilanteessa, jossa joku sinulle vieras henkilö avaa huoneesi oven, tulee sinun huoneeseesi sänkysi viereen ja yhtäkkiä pyytää sinua lähtemään mukaansa vessaan?

Eläytyminen muistisairaan ihmisen rooliin auttaa ammattilaista ymmärtämään sairastuneen kokemusmaailmaa

Miltä sinusta tuntuisi olla tilanteessa, jossa joku sinulle vieras henkilö avaa huoneesi oven, tulee sinun huoneeseesi sänkysi viereen ja yhtäkkiä pyytää sinua lähtemään mukaansa vessaan? Millaisia tunteita tällainen tilanne sinussa herättäisi? Lähtisitkö tuon vieraan ihmisen mukaan?

Tähän mennessä toteutetut draamatyöpajat ovat osallistujien toiveesta keskittyneet haastavien kohtaamistilanteiden käsittelyyn. Kohtaamisen keinojen vahvistamista on tarvittu erityisesti tilanteissa, joissa asukas ei tilapäisesti kykene orientoitumaan aikaan ja paikkaan tai sanallinen viestintä ei yksin riitä. Tällöin tarvitaan muita kohtaamisen keinoja. Näitä keinoja harjoittelemme hankkeessa turvallisessa ja luottamuksellisessa ympäristössä draaman keinoin. Työpajoihin osallistuvat ovat kokeneet tärkeäksi mahdollisuuden pysähtyä kiireisen hoivakotiarjen keskellä miettimään ja jakamaan kokemuksiaan muiden työyhteisön jäsenten kanssa.

Draamatyöpajan perusperiaatteisiin kuuluu osallistuvuus ja leikin kautta luotu ”keinotodellisuus”, jonka turvin voidaan tarkastella kulloistakin työpajan aihetta. Tämän kaltaisen työskentelyn avulla sanallisesti haastavat tilanteet muotoillaan konkreettisiksi kuviksi, joita voidaan havainnoida ja tulkita. Tilanteista rakennetaan toimivia pienoismaailmoja, joissa voi eläytyä jonkun toisen näkökulmaan. Näin voidaan luoda aitoa elämää muistuttavia kohtaamistilanteita, jotka auttavat ymmärtämään vuorovaikutustilanteita kokonaisvaltaisesti.

Hankkeessa pyrimme kannustamaan pieniin tekoihin, jotka ovat mahdollisia myös kiireisen hoivakotiarjen keskellä.

Emme voi aina vaikuttaa rakenteisiin, mutta kohtaamisasenteeseen voimme

Hoitajamitoituksen pienentymiseen liittyvät huolet ovat kuuluneet hoivakotien työntekijöiden keskusteluissa. Työntekijät haluaisivat kehittää ja kokeilla uusia asioita, mutta aikaa on entistä vähemmän. Hankkeessa pyrimme kannustamaan pieniin tekoihin, jotka ovat mahdollisia myös kiireisen hoivakotiarjen keskellä. Työpajojen keskusteluissa on käynyt myös ilmi, että joskus ammattilaiset kokevat jäävänsä kovin yksin haastavien tilanteiden jälkeen, mikäli niitä ei pureta työyhteisöissä riittävästi eikä tarpeeksi nopeasti tapahtuneen jälkeen.

Olisi tärkeää, että vaikeat tilanteet ja niissä syntyneet kokemukset käsiteltäisiin mahdollisimman pian tapahtuneen jälkeen ja tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi kehitettäisiin ratkaisuja yhdessä koko työyhteisön kesken. Työyhteisön jäsenille on tärkeää tulla kuulluksi, ja sitä tukee vaikeiden tilanteiden yhteinen käsittely. Hoivakodin työntekijöillä on paljon hiljaista tietoa asukkaista ja toimintatavoista, jotka toimivat kunkin kohdalla. Tämän tiedon jakamiselle pitäisi olla kiireisessäkin arjessa paikkoja, sillä näin voitaisiin ennaltaehkäistä monien tilanteiden kärjistyminen ja vahvistaa asiakaslähtöisen hoivan toteutumista.

Lisätietoja hankkeesta ja kaikille avointa materiaalia löytyy hankkeen verkkosivuilta:
KOHO-hanke – Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Kirjoittajat

Mirjami Ponsimaa, muistiasiantuntija, TtM, KOHO-hanke, Pirkanmaan Muistiyhdistys ry
Riku Laakkonen, hankeasiantuntija, väitöskirjatutkija, KOHO-hanke, Tampereen yliopisto