Neurologian professori Mika Martikainen muistuttaa, että elintapojen merkitys muistisairauden puhkeamisessa on jopa puolet. Siksi keskustelu aivoterveydestä pitäisi ulottaa koko yhteiskuntaan, ei pelkästään työelämään.
Kun Oulun yliopiston neurologian professori Mika Martikainen aloittaa keskittymistä vaativan työn, kuten vaikkapa tieteellisen artikkelin kirjoittamisen, hän sulkee sähköpostin välilehden ja puhelimen hälytykset. Keskittymistä häiritsevät ärsykkeet ovat yksi pahimpia aivojen vihollisia silloin, kun vaaditaan pitkäkestoista keskittymistä ja työhön uppoutumista.
– Puhutaan aivoergonomiasta. Sen parantamiseksi on tehtävissä paljonkin. Jatkuvat keskeytykset ja multitaskaaminen kuormittavat aivoja. Myös työn valuminen vapaa-ajalle on nyky-yhteiskunnan haaste, Martikainen listaa.
Yhteiskunta on muuttunut parissa kymmenessä vuodessa valtavasti. Jo pelkästään työelämässä on tapahtunut paljon. Enää ei voida ajatella, että käydään koulut ja mennään työelämään käyttämään opittuja taitoja, vaan työelämä on jatkuvaa uuden opiskelua. Moni meistä kouluttautuu elämänsä aikana ehkä useaankin uuteen tehtävään.
– Aivoiltamme vaaditaan valtavasti enemmän kuin ennen. Tavallaan se on hyväkin asia, sillä ihminen kaipaa kognitiivisia haasteita ja aivot tykkäävät siitä että niitä käytetään. Avainsana on tasapainon löytäminen, eikä se tunnu olevan helppoa. Tiedämme työterveydenhuollon puolelta, että yhä useampi ylikuormittuu.
Valtava kehitys reilussa kahdessa vuosikymmenessä
Martikaista kiinnosti jo lukioikäisenä kokemuksellinen tietoisuus, kieli ja erilaiset kognitioon liittyvät asiat. Opiskellessaan Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa alkoivat aivojen toiminta ja erilaiset aivosairaudet kiinnostaa Martikaista yhä enemmän, ja hän päätyi erikoistumaan neurologiaan.
– Olen työskennellyt lääkärinä vuodesta 2002 ja neurologian erikoislääkärinä vuodesta 2009. Urani aikana monet asiat ovat neurologian alalla kehittyneet valtavasti. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöiden liuotushoito oli ihan uutta, kun aloitin. Nykyään sillä pystytään korjaamaan vakaviakin tilanteita, joissa lopputuloksena olisi aiemmin ollut kuolema tai vakava vammautuminen.
Toiseksi esimerkiksi Martikainen nostaa MS-taudin. Siihen on jo niin tehokkaita lääkehoitoja, että tauti pystytään usein käytännössä sammuttamaan.
Aivoja rappeuttavat muistisairaudet ovat yksi neurologien tämän hetken tärkeimmistä tutkimusalueista.
– Muistisairaudet ovat merkittävä neurologinen ongelma ihan kaikissa länsimaisissa yhteiskunnissa, joissa eletään yhä vanhemmiksi. On hieno juttu, että elämme pitkään, mutta samalla joudumme pohtimaan, miten ehkäistä ja viivästyttää muistisairauksien alkamista ja toisaalta, miten hoitaa niitä yhä paremmilla keinoilla.
Reipas kävely on hyväksi aivoille
Elintavoilla todella voi vaikuttaa muistisairauden puhkeamiseen tai viivästyttää sitä.
– On tutkittu, että elintapojen merkitys on jopa noin puolet. Toisen puolen selittää perimä. Tämä on mielestäni varsin selvä merkki meille siitä, että aivoista täytyy pitää huolta.
Martikainen pitääkin liian suppeana sitä keskustelua, jota aivoterveyden ympärillä usein käydään liittyen vain työelämään ja sen kuormittavuuteen, sillä moni asia vaikuttaa: sopiva ravinto, säännöllinen liikunta, terveelliset elämäntavat sekä riittävä uni ja muu palautuminen.
– Aivot tarvitsevat myös palautumista. Erityisen hyväksi aivoterveydelle on reipas kävely raittiissa ulkoilmassa tai jokin mieluisa, puoliautomaattinen puuhastelu, kuten neulominen tai vaikka halonhakkuu. Nämä kaikki ovat sellaisia aktiviteetteja, joissa ajatukset saavat lähteä kulkemaan omia polkujaan, ja se on hyväksi aivoille.
Martikainen on Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja. Yhdistyksen tavoitteena on aivoterveyteen liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttaminen tutkimustiedon pohjalta.
– Pyrimme tuomaan esiin, mitä vaikutuksia erilaisilla päätöksillä on. Aivoterveys ei ole vain hyvinvointialueiden ja lääketieteen asia, vaan koskettaa koko yhteiskuntaa.
Älylaitteissa on myös hyvää
Oma kysymyksensä on lasten aivoterveys, josta Martikainen on myös hiukan huolissaan. Hän vertaa kehittyviä aivoja taimeen.
– Olisi tärkeää, että taimi saisi kasvaa hyvinvoivaksi ja reheväksi, omaan potentiaaliinsa. Sitä pitää suojella.
Neurologi tiedostaa älylaitteiden haasteet. Sovellusten takana huippupsykologit ovat rakentaneet algoritmit siten, ettei käyttäjä lopettaisi selaamista.
– Lasten, mutta myös meidän aikuisten, on vaikeaa asettaa rajoja. Kaikki lähtee sen tiedostamisesta, miten käytän vapaa-aikaani somesovelluksissa.
Omaa teini-ikäistä jälkikasvuaan Martikainen muistuttaa tekemään asioita monipuolisesti: urheilun vastapainona voi selata somea, mutta somen vastapainona pitäisi puolestaan vähän lukea tai puuhastella.
– Meillä nuori korjasi mopon moottorin YouTubesta löytämillään ohjeilla ja tilasi itse verkosta tarvittavat osat. Tästä syystä somen tai älylaitteiden täyskielto ei mielestäni ole ratkaisu. Niissä on oikein käytettynä myös paljon hyvää, professori muistuttaa.
Mika Martikaisen aivoterveysvinkit
- Huolehdi riittävästä unesta.
- Liiku säännöllisesti. Aivot pitävät erityisesti kävelystä raittiissa ilmassa.
- Selvitä verenpaineesi, mittauta verensokeri- ja rasva-arvosi.
- Tupakoimattomuus ja päihteiden välttäminen tukevat aivojen terveyttä.
- Pyri vetämään raja työn ja vapaa-ajan välille.
- Hallitse älylaitteiden käyttöäsi. Kuinka suuri osa ajastasi kuluu ruutujen äärellä?
- Aivosi pitävät siitä, että käytät niitä. Ratko sanaristikkoa, lue kirjaa tai opiskele vaikka uutta kieltä.
Teksti: Kati Valjus
Kuvat: Mikko Törmänen
Tilaa Muisti-lehti
Haluatko elämänmakuista luettavaa suoraan postilaatikkoosi? Liity jäseneksi muistiyhdistykseen, saat Muisti-lehden ja paljon muita etuja. Myös pelkkä lehden tilaus on mahdollinen.
