Sosiaalinen aktiivisuus

Sosiaalinen aktiivisuus tukee aivoterveyttä

Sosiaalinen aktiivisuus, kuten ystävien ja tuttujen tapaaminen tai harrastuksiin osallistuminen on tärkeä aivoterveyttä edistävä tekijä. Hyvin toimivat ihmissuhteet ja harrastukset lisäävät elämän mielekkyyttä, lievittävät stressiä ja ehkäisevät alakulon ja masentuneisuuden tunteita.

Monessa harrastuksessa, kuten ryhmäjumppa, tanssi ja kuorolaulu yhdistyy sosiaalisten suhteiden lisäksi myös aivoterveyttä edistävä liikkuminen ja kognitiivinen harjoittelu eli aivojumppa. Yhdessä sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus, yhteenkuuluvuuden tunne sekä älyllinen ja fyysinen aktiivisuus piristävät mieltä, edistävät aivoterveyttä ja vähentävät muistisairauksien riskiä. Jo pelkästään kodin ulkopuolelle lähteminen tuo vaihtelua arkeen, tarjoaa sosiaalista vuorovaikutusta ja lisää liikettä sekä aivojen aktivointia.

Läheiset ihmissuhteet tukevat hyvinvointia

Tutkimustieto viittaa siihen, että terveyden kannalta läheiset ihmissuhteet ovat tärkeämpiä kuin sosiaalisen verkoston laajuus. On myös tärkeää ymmärtää ero yksinäisyyden ja yksin olemisen välillä. Joku voi tuntea itsensä yksinäiseksi muiden seurassa, kun taas yksin asuva ei välttämättä koe yksinäisyyttä. Monet kaipaavat ajoittain myös omaa aikaa. Keskeistä on ihmisen oma kokemus.

Haitalliseksi koettuun yksinäisyyteen kannattaa puuttua, sillä negatiivisilla yksinäisyyden kokemuksilla on vaikutuksia myös ihmisen yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Aivojen hyvinvoinnin kannalta haitallisinta on samanaikainen yksin asuminen ja henkilön kokemus yksinäisyydestä.

Myös mielen hyvinvoinnilla on suuri merkitys aivojen terveydelle. Arjen valinnat, kuten ruoka, riittävä uni ja ajan viettäminen toisten ihmisten kanssa, ilojen ja surujen jakaminen, sekä yhdessä tekeminen tukevat mielen hyvinvointia ja yleistä terveydentilaa. Apua ja vertaistukea kannattaa aina hakea, jos oma elämäntilanne ja mahdolliset arjen haasteet tuntuvat yksin liian raskailta.